Ruksesskávžžat guhkes albmás lei vuollel njealjehasmehtera viidosaš bealdobihttá Sámis Muttošjávrri gáttis. Logai iežas headjarásiid šaddadeamen, mat galge goas nu adnojuvvot su heajain. Heajat dollojuvvojedje go almmái lei čiežalotjahkásaš, muhto juo golmma mánu geažes fertii nuorra eamit mieđuštit su Anára girkoeatnamii. Almmái lei Anára beakkáneamos kotkalaš, Pellervo Kankainen dahjege Pelle. Su jápmimis divvet fargga 20 jagi, muhto su muitu eallá ainge.

Ruoŧŧelaš girječálli Hans Lidman čálii girjji Pohjoiskalotin ihmisiä, mii dagai Pelle dovddusin Suomas ja Ruoŧas. Girjji olggošgovas Pelle mojohallá 56-jahkásažžan rukses skávžžá duohken, beaivváš báitá ja Muttošjávrri alde albmá originála jurddašanvuohki bissu ealasin. Lidman liikostii sakka Pelle ideologiijai ja persovdnii. "Pellervo čielgi lea njuolgat, son lihkada geahppadit dego gánda. Son lea juogaláhkai hui goargat ja gievra oaidnit, dego antihka áiggi govvabázzi."

Gaskaskuvlla áigge Pellervo váibmui ledje cieggan oahpaheaddji geasuheaddji muitalusat Sámi meahccemáilmmi birra. Gánda seastigođii mátkeruđaid, go barggai áhčis geađgelaiggohagas. Son lei ealihit iežas dánge barggus, muhto lei vurdnon alccesis vuolgit davás návddiid bivdit. Son ođii olgovistti lovttas gesiid dálvviid, go ráhkkanii boahttevaš eallima várás. Olgun oađđin bázii sutnje agibeaivái vierrun. Garraseamos buollašiid áigge Sámis son lávii dušše giesastit bohccoduolji birra ja de čáŋai muohttaga sisa. Ná logai buot njálgasepmosit oađđit iežas.

Pelle liikui hui sakka vuodjamii, lei hárjánan dasa juo mánnávuođa áigge Kotkas. Suomaluovttas son lávii vuodjat guhkesge gaskkaid, ja oktii fas manai suga Kotkas Helssegii. Galbma čázis vuojadettiin galggai leat liikki alde assás vaseliidnageardi, vai buorebut bivai.

Pellerve Kankainen fárrii 1928:s 18-jahkásažžan Sápmái. Álgojagiid son johtalii Lohtu guovlluin lahka ruoššaráji, guolástii, bivddii meahci ja borai maid ain deaivvai gávdnat. Gaskkohagaid lei vehá geaidnobargguinge mielde, muhtumin fas reaŋgan olbmuin borramušbálkkáin.

Soađis Kankainen cevzzii čavddisin, muhto duiskalaččat ledje geassádettiin sakka ráisken ráhkis Sámeeatnama. Muttošjávrri ávdin gáttit geasuhišgohte albmá. Muhtun geađgevári vuolde lei ávdimin báhcán barta, masa Pelle ásaiduvai. Bartta osttii goittot muhtun dálolaš ja Pelle fertii geahčadišgoahtit alccesis eará orrunsaji. Dakkár gávdnuige dálá Pellenjárggas. Dohko son ceggii ránes hirsavistti, Satupirtti, mii čuožžu ainge roaŋke háikkaid siste.

Iežaslágan eallinfilosofiija

Pellervo Kankainen ozai áššiide ođđa mearkkašumiid ja geahčadii máilmmi vehá earáláhkai go earát. Sođiid maŋŋá Avvila boles manai oktii gulaskuddat Pelles ahte mii son lei albmáid. Iežas ráhkadan beskii gárvodan golgolaš gohccáhii virgealbmás máŋggalágan jurdagiid. Pelle logai iežas geasseluomus. Das maŋŋá sus lei jurdda doallat čakčaluomu, dasto juovlaluomu, dálveluomu ja viimmat giđđaluomu.

Luomu doallama botkejedje gaskkohagaid gaskaboddosaš barggut, dasgo iihan áibbas ruđa haga birgen Pellege. Muhtumin lávii čáŋadit Anára hoteallas, jugai máŋga mukka dievva mielkki ja borai olles lána vuosttá. Honkapirttis fidnii dan áigái márkkiin suohkatdállearkka. Ketčuhppa ja senet lei nuvttá ja daid Pelle cirgguhii valjis suohkadii. Earát čuvvo dárkilit albmá ártegis boradanvieruid. Ruhtii lei atnu maiddái dalle, go finai ain muhtumin Kotkas fulkkiid ja ustibiid galledallamin. Maŋŋelis Pellervo ruhtadilli buorránii mealgat, go oažžugođii soahtesoalddátealáhaga.

Pelle lei áŋgir guoli bivdit, guolástit son lei hárjánan juo Kotkas. Fierbmebivdu lei buot sihkkareamos vuohki fidnet guoli, muhto giđđabeaivváš giktalii albmá českes jieŋa ala bilket. Muhtun bilkenreaissu áigge son lei ribahan nohkkat iežas beakkán beaskka sisa iige lean fuobmán, go dálvenahkáriin lihkkan guovža lei fitnan su das bálddas havssašeamen. Varas luottat goittot ledje čielga duođaštus ahte muoddááddjá lei fitnan su dearvvaheamen. Guovžžaiguin Pelle gárttai máŋgii oktii čalmmiid, muhto goappašagat leigga álo boahtán dan oaivilii ahte guktos lei eallinvuoigatvuohta meahcis.

Bilkedettiin Pelle suohppulattai smávit guliid čollekeahttá njuoskkasnaga čottaráigge. Muhtumin fas rokkai jikŋii gobi, devddii dan čáziin ja lastarivnniiguin, ja nuba leige albmás njálgga lastarievdnesuohkat gazzat. Pelle lávii jos vejolaš borrat hávil issorasat, muhto birgiige dasto máŋggaid beivviid borakeahttá. Vitamiinnaid logai fidnet earret eará nu ahte borai beziin ođjjuid. Geasseiđidiid lávii gavccádit lagaš várrái lasttaid alde lavssi njoallut, dalle lei duottaršampánnja návddašeamen.

Jos áiggui birget meahcis, de galggai lei áinnas dearvvas ja rumašlaččat buriid vuimmiid alde. Das Pellervo anii divdna fuola. Dálvit son čuoiggai iežas duddjon sabehiiguin guhkes gaskkaid. Sáhtii nuolastit iežas álás, ii eará go biktasat rehppui, vai giđđabeaivváš beasai buorranaddat álás goruda. Nuorabun lei hearvva dihte suhkan Anárjávrri geažis geahčái. Muhto vuodjan lei goittot dat masa buot eanemus liikui. Dálvit son doalai rabasin guokte rutni, maid gaskka lávii buovččadit.

Anárjávrri muhtun sullos ásadii Sarre joavku. Bearrašis ledje čieža máná, áhčči lei soahteinvaliida. Pellervo lávii veahkahallat dálubargguin. Son liikui sakka mánáide ja fuolahii ahte juohkehaš sihkkarit oahpai vuodjat. Bálkán buori oahpahusas mánát navde Pelle mielde lagaš sulloža, mas lea ainge namman Pellesuolu.

Bargamis, oamasteamis dahje árvotihtteliin Pelle ii báljo beroštan. Ollu dehálet lei su mielas friddja eallinvuohki ja eallimis návddašeapmi. Almmatge earálágan biergasat geasuhedje sáhkkes miela. Meahcis gávdnui duiskkasoađi manos jos guđelágan gálvu. Ieš lávii muoras duddjot guollebeahceha hápmásaš niibedohpaid ja beassis poastagoarttaid, maid sáddedattai oahppásiidda Kotkai. Geađgečuolli dáidduin duođašta ruossamállesaš heavdegeađgi Anára girkoeatnamis, man Pellervo čuolai muhtun juovlaruohttabeaivve "pressu" vuolde ginttalčuovggas. Hávddiid luhtte galledeaddjit lávejedje ballat, go skábmaseavdnjadin gullui amas skilla ja skuonjai čuovga.

Eamida ohcamin

Leammi golledoidinhušša álggii sođiid maŋŋá ja geasuhii čuđiid golledoidiid Leammi guovlluide. Pellervoge movttáskii dasa 1951:s. Sus lei barta, Kultakoti, Jeagelávžžis ja maŋŋelis "valtausge". Nubbi báiki sus lei Timanttikoti Miessejoga alde. Pelle álggii leat juo beakkán guovllus. Go guovlladii Anára hoteallas, de su birra čomistedje turisttat. Muhto ii almmái atnán dan unohassan, ovdal juo nuppe gežiid. Oalle juo oainnáhus son gal leige guhkesruojasstevveliiguin ja máŋggalágan dorkkaiguin. Barfe skávžžát ja guhkes vuovttat ledje ortnetmielde čohkkojuvvon. Amas olbmuid son lávii vuos áigebottaid geahčadit ovdalgo álggii singuin ságaide dahje oskkildii sidjiide golleirttaid čájáhallagoahtit. Pelle gárttai leat ollu okto ja danin olbmuin boahtán fuopmášupmi dagai sutnje buori.

Pellervo Kankainen lei hutkan olgoriikalaš turisttaid várás áibbas iežaslágan gielage, man ieš lávii Muttošjávrri esperanton gohčodit. Govven lei ovdamearkka dihte tik-tak ja suhkan links-lanks. Duollet dálle su fitne Pelleniemis galledeamen turistanieiddat, muhto headjaságat eai beaggigoahtán ovdalgo almmái lei ollen čiežalot jahkái.

Oahppásiidda Pelle muitalii iežas Helssegii jođus eamitávdnasa geahčadit. Helssegii go joavddai, de manai vuos Töölö torgii. Álggii ságaide čáppa, gámis rássevuovdiin. Hannele Kangas lei 26-jahkásaš, go deaivvai boahttevaš boatnjás vuosttas geardde geassit 1978. Ahki ii dovdon albmás, alit čalmmiid liegga geahčastat muitalii eallinilus ja njulges fárda rumašlaš buorredilis. Pelle lei badjeloivviid ráhkistuvvan, go máhcai davás.

Moatte jagi geažes riegádii ruksesvuovttat nieidamánná Inari Maria Tellervo áhččásis 70-jagi ávvudanskeaŋkan. Párragoddi vihahuvvui oktageardán meanuiguin geassit 1980 Bealbájávrri meahccegirkus. Náittospárra ásaiduvai Rivdola ovddeš mánáidruktui Muttošjávrri gáddái. Satupirtti lei dasttán luovtta duohken goas dal juo ii oidnosis. Olbmuid go deaivvai, de Pellervo muitalii iežas lihkus ja rábmostii ahte songe lei viimmat áhčči. Okta nieida ja golbma bártni livččii vel ožžon riegádit lasi, lei áhčis sávaldahkan. Namatge ledje juo gárvvisin smihttojuvvon. Muhto nuppeláhkai lei goittot oidnojuvvon. Pellervo lei sáimmastallamin Muttošjávrris 7.11. 1980 ja dát bázii su maŋimuš mátkin. Son lei snuhkormastán fatnasis čáhcái, lei geahččalan vuodjat gáddái, muhto lei ganton galbma čázis ja heavvanan gáddegurrii dasttán Satupirttis.

Pelleniemi ii leat báhcán ávdimin. Hannele Kankainen lea vuođđudan dohko luonddudálu ja doallá beatnagiid. Inari-nieida, gii lea sakka áhčis vuohkai, čálii stuđeantan Roavvenjárgga dáiddalogahagas diimmá čavčča. Muitalusat Pelle birra leat báhcán eallit. Muitalusain mii deaivat su oktooruhin, gollealmmájin, dáiddárin, sámiid ja luonddu ustibin, filosofan, gummálažžan - goas makkárge hámis.

"Son lei almmái, gii dagai eallimis filosofiija ja filosofiijas eallima", lea govvidan girječálli Arvo Ruonaniemi iežas ustiba.

Deaksta: Kirsti Kangas

Gáldut ee.:
- Hannele Kankainen
- Hans Lidman: Pohjoiskalotin ihmisiä, Otava 1969
- Arvo Ruonaniemi: Hikihippuja kultamailta, Karisto 1989

(Jorgalus, oaneduvvon)

Ruovttoluotta