Go lea sáhka sámepolitihkas, de ii sáhte leat sihkkar makkár sisdoalu guhtege dasa addá. Sámepolitihkka čadnojuvvo ainge čavgadit boazodollui. Ja go dilli lea diekkár, de olbmuin ii leat čielga oaidnu das, mii dien sámepolitihkkii rievtti mielde galggašii gullat. Strategiijalaš perspektiiva váilu.

Dássážii jođihuvvon sámepolitihkas lea váilon sisdoallu. Politihkalaš dásis sámeguovlu leat báhcán guovddášbellodaga giehtageahččin. Dilli lea sámeguovllu dáfus problemáhtalaš: nuba sámit eai leat báljo beroštan almmolaš dásis iežaset áššiin, dasgo sii leat hárjánan dasa ahte guovddášbellodat dat fuolaha diein áššiin. Dát lea leamaš oktan sivvan dasa manin sámit vurdet dál nuppástusa. Máŋggat nuorra skuvlejuvvon sámit leat duššástuvvan dálá dillái. Sin oahppu, oaivilat ja ámmátmáhttu eai leat váldojuvvon vuhtii. Dát lea leamaš várra oktan sivvan dasa ahte eanetlohku Suoma sámiin ásset dál sámeguovllu olggobealde dahje eará riikkain.

Lean riegádan 1943:s ja bajásšaddan Anára gielddas. Lean máŋgii imaštallan, man ollu Sápmi lea nuppástuvvan mu mánnávuođa beivviid rájes. Sámit leat lávken árbevirolaš lávostallamis ja goahteeallimis ođđa áigái. Buorránan johtalusoktavuođaid dihte sámit leat beassan johtit birra máilmmi ja finadan máŋgii maiddái ON:a álgoálbmogiid forumis váidaleamen man funet Suopma gieđahallá sámiidis.

Nuba guhkkin leat dál dat áiggit, go sámit johte herggiiguin dahje čuoigga dálvit ja vácci geassit. Eai lean geainnut, eai biillat eaige earáge dálá fievrrut. Easkka soađi áigge lea boahtigoahtán ođđa áigi Sápmái. Johtalusvugiid ovdáneapmi Sámis lea sakka čatnasan Suoma ekonomalaš eallima ovdáneapmái. Ekonomalaš eallima dárbbuide galggai fidnet ráhkadanávdnasiid ja gárvves buktagat galge fievrriduvvot golaheaddjiid atnui. Olbmot fárregohte boaittobealebáikkážiin čoahkkebáikkiide barggu maŋis.

Geainnuid ja biillaid geažil sámiid johtin jođálmuvai mealgat. Ja 1950-logu loahpageahčen boahtigođii girdi deháleamos fievrun guhkes mátkkiid jođedettiin. Oanehet gaskkat johttojuvvojedje dábálaččat iežas biillain dahje almmolaš johtinneavvuiguin. Biillaid mearri lea lassánan dađistaga, go olbmuid eallindássi lea badjánan. Máŋgga sámebearrašis sáhttet leat dán áigge moanatge biillat. Ja dasto leat vel mohtorgielkkát, njealjejuvllagat, čáhceskohterat ja earáge fievrrut.

Sámiid beaivválaš eallima vuođđun leat guhká leamaš fossiillalaš energiijagáldut. Sámit galggašedje viimmat čájehit ovdamearkka ja sirdašuvvat fossiillalaš energiijas ođasmuvvi energiijai. Maiddái johtinvuogit, bargu, ekonomiija ja fitnodateallin nuppástuvvet dađistaga.

Livččii dehálaš ahte diet boahttevaš nuppástusat váldojuvvojit áiggil vuhtii. Nuba min servodat ja ekonomalaš eallin galggašedje leat bistevaš vuođu alde. Soapmásat ohcalit ainge dološ lávostallankultuvrii, muhto mii sámit eat sáhte šat máhccat áiggis maŋásguvlui. Diekkár romantiseren ii doalvvo sámeáššiid ovddosguvkui. Lávostallan gullá gal dieđusge ainge muhtun muddui bohccuiguin bargamii, astoággi vásiheapmái ja kultuvrralaš ruohttasiid nannemii ja ealáskahttimii.

Dálá stuorra nuppástusaid siste sámiid máilbmi lea máŋgga áššis gáržon ovddežis. Neahttamáilbmi lea boahtigoahtán bissovaš oassin sámiid eallimii ja rievdadan mealgat min vuogi oaidnit áššiid. Maiddái dahkujierbmi ja robohtat bohtet sakka rievdadit sámiid áddejumi barggus ja áigáiboađus. Árbevirolaš sámekultuvrii gullevaš bargovuogit jávket dađistaga ja sadjái bohtet ođđa máhttodárbbut. Fargga ii leatge šat jearaldat das, maid dálá mašiinnat máhttet dahkat muhto das, mo dat galggašedje dahje eai galggašii dahkat. Die leage dálá sámenuoraide oalle hástalus. Ja fargga diet teknologiija lea juo nu guhkkin ahte mašiinnat sáhttet lonohallat dieđuid gaskaneaset ja ovttaskas buktagiiguin.

Sátni "ámmát" lea doaban jávkamin maiddái sámiid gaskkas, dasgo barggut bargojuvvojit dán áigge viidát máŋggalágan surggiin. Nuba eai gallis šat ane iežaset duššefal boazodoallin. Dálá bargoeallimis sámit sáhttet háhkat áigáiboađuset máŋggalágan gálduin ja sii sáhttet šaddat áššedovdin sierra surggiin. Dieđusge leat ainge dihto surggiid spesialisttat, muhto bargoeallin lea sakka rievdamin maiddái sámiid gaskkas.

Sámit leat dávjá dan dilis ahte sin bargoguoimmit leat eará riikkain ja oktavuođadoallan dáhpáhuvvá digitálalaš vuogi mielde. Dákkár bargobirrasis olmmoš galgá máhttit vuogáiduvvat, sus galgá leat kultuvrralaš lohkanmáhttu ja son galgá máhttit dulkot earáid reakšuvnnaid ja áigumušaid. Neahttamáilmmis leat valjis buotlágan dieđut, ja nuba galggašii máhttit daid guorahallat ja seammás árvvoštallat daid luohtehahttivuođa.

Bargoeallimis sámiin galget leat ođđalágan dáiddut. Nuba ii gánnet sierastallagoahtit muhto galggašii baicce gávdnat eanet ja eanet ovttasbargoguimmiid maiddái riikkarájiid olggobealde. Sámiid árbevirolaš eallinvuogis leat ođđa hástalusat. Livččii menddo pessimisttalaččat jurddašuvvon dadjat ahte min árbevirolaš kultuvrra ii gánnet šat váldit vuhtii. Lea dieđusge dehálaš diehtit mo min ovddit buolvvat leat eallán. Ja lea buorre diehtit ahte mis sámiinge lea iežamet duogáš ja historjá, muhto gehppes romantiseren ii gal ovddit min áššiid. Mii galgat leat gergosat dohkkehit dan duohtaášši ahte sámiid eallinvuohkige rievdá dađistaga.