Boahte čavčča dievvá 60 jagi das Beahcáma bealde boahtán nuortasámit sirdojuvvojedje Čeavetjávrái.

Suonjela nuortalaščearda šattai Suoma hálddašeami vuollái jagis 1920, go Sovjetlihttu geigii Beahcáma Supmii. Suonjela nuortalaččat leat bisson boaresáigásažžan oskumušaideaset ja vieruideaset beales. Sis ledje anus vel vierut, maid eará sámit ledje vajálduhttán juo áigá dassái: siidačoahkkimat ja jahkejohtin. Deháleamos ealáhusat ledje guollebivdu ja boazodoallu. Meahccebivdu, mii lei 1800-logus leamaš dehálaš, lei maŋosmannamin. Suonjela guovlu lei juogaduvvon sogaid gaskkas ja dáin sohkaguovlluin bearrašat johte jagiáiggiid mielde dakkár báikkiide, main fidnejuvvui buoremus guollesálaš ja mat heivejedje buoremusat boazodollui. Nuortalaččaid boazolohku lei viehka unni, muhto nuortalaččat ledje buoridan bohccuid iešvuođaid nállašuhttimiin.

1920- ja 1930-loguin riegádii jurdda nuortalaščeardda suodjaleames. Jurdda oaččui álggus go nuortalaččat bivde nannjumi iežaset boares vuoigatvuođaide guvloseaset. Ulbmilin lei dorvvastit nuortalaččaid eallima ja boares ealáhusaid dainna lágiin ahte stáhta doarju nuortalaččaid árbevirolaš ealáhusaid ja veahkeha boares vieruid seailluheami omd. lasihemiin siidačoahkkima válddi. Dasa lassin galggašii hehttet vahátlaš váikkuhusaid leavvama Suonjelii, vai dát áidnalunddot čearda seaillošii. Territorio-plána gáibádusain ii ollašuvvan go okta, namalassii Beahcáma ásaiduhttinláhka ii váldon atnui Suonjelis. Plána duogábealde ledje Lappi leanaráđđehusa ja sisáššiidministeriija virgeolbmát ja Sámi čuvgehussearvi, muhto virggálaččat plána hilgojuvvui jagi 1937 go ng. Lappi komitea hilggui eará ulbmiliid earret ásaiduhttinláhkagažaldaga.

Go dálvesoahti buollái suonnjellaččaid árgaeallin boatkanii. Siviilaolbmuin nissonat ja mánát dolvojuvvojedje Tervolai, oassi boazoolbmáin bázii dohko ja oassi vulggii bohccuideasetguin Norgga čađa Anárjávrri davvinuorta- ja davábeallái. Bártniin, geat ledje soahtebálvalusagis, stuorimus oassi bázii Beahcámii Pennasa joavkkuin. Suonnjela guvlui vuođđuduvvui gieddefákta no. 1, mii patrullerii rájá lahkosis. Suonnjela ekonomalaš vahágat báhce unnin juos daid veardida Beahcáma geáidnoguoraid ássama vahágiidda. Siviilaolbmot besse máhccat ruoktot geasset 1940. Joatkkasoađi áigge suonnjellaččat báhce báikáseaset ja johte sohkaguovlluineaset boares vieruid mielde. Suonnjela guovllus doaimmai Sierraossodat, man stába (njunusgoddi) lei dálvesiiddas. Eallin dálvesiiddas lei nuortalaččaide dorvvolaš, muhto sohkaguovlluin sis ledje váttisvuođat. Vašálaš dohppii muhtun nuortalačča, bombii sin visttiid ja bijai miinnaid ássanvisttiid birrasii. Geasset 1943 oaivegoartil mearredii sirdit oasi nuortalaččain Anárjávrri máttabeallái. Gaskaráfis 1944 Suopma máhcahii Beahcáma Sovjetlihtui ja vearjoluoitinsoahpamuša mielde dat mieđai ádjit duiskalaččaid Suomas eret ovdal 15.9.1944. Danin nuortálaččat gárte guođđit Beahcáma loahpalaččat. Álggos sii šadde Nuortabađaeatnamii, Kalajoki-nammasaš báikái. Duogábeallái báhce čuohtejahkásaš ássanbáiki, bohccot, sávzzat ja stuorimus oassi opmodagas. Eváhkkoáigi Kalajokis ja maŋŋeleappos Oulu lahkosis Maikkulas lei garas. Nuortalaččain lei váttis fidnet dienasbargguid. Kalajokis lei garra ássanvistevátnivuohta ja ná oassi nuortalaččain gárttai orrut guollebivdovisttiin. Gáržžes ássan lasihii golgodávddaid, báikkálaš ássiid vierut spiehkkasedje garrasit das, masa nuortalaččat ledje hárjánan, borramušgálvvuid fidnen lei váttis ja čáhppes böra lieđui.

Go nuortalaččat ja eará beahcánlaččat ledje mássan ruovttuguovlluset, sidjiide lei baggu gávdnat ođđa ássansajiid. Eanandoalloministeriija ásahii giđđat 1945 doaibmagotti čoavdit Beahcáma ássiid ássangažaldaga. Doaibmagotti plána mielde buot nuortalaččat ožžo ásaiduvvat Anárjávrri máttabeallái Njellima guvlui. Ráđđehus dohkkehii doaibmagotti evttohusa čuoŋománus 1946, vaikko omd. Lappi leanaráđđehus oaivvildii, ahte guovlu lea buot nuortalaččaide menddo uhcci ja geafi. Nuortalaččat bohte liikká dohko ja fuomášedje seamma ášši go leanaráđđehusge.

Suoma ráđđehus lei addán Lappi eanandoallosearvvi ásaiduhttindoaibmagoddái bargun plánet nuortalaččaid ásaiduvvama. Doaibmagoddi guorahalai fuolalaččat nuortalaččaid guovllu ja fuobmái, ahte nuortalaščearda ii birgešii Njellimis. Doaibmagoddi evttohii, ahte Suonjela nuortalaččat sirdojuvvošedje Anárjávrri davvinuorta- ja davábeallái ee. Njávdáma guvlui, Beahcáma ja Báhčaveaijoga nuortalaččat bázašedje Njellimii. Seammas doaibmagoddi sávai, ahte stáhta dorvvastivččii nuortalaččaid ealáhusaid nu, ahte attašii ássanvisttiid dakko gokko sii hálidedje. Stáhta galggai maiddái fuolahit das, ahte Njávdáma guvlui huksejuvvojit telefon- ja geaidnooktavuođat.

Suoma ráđđehus attii gohččuma ásaiduhttit suonnjellaččaid Njávdámii ja ásaiduhttindoaibmagoddi plánegođii guovllu huksemiid. Meahcceráđđehusa doaibma lei skáhppot, sahát ja fievrridit huksenmuoraid dohko, ásaiduhttindoaibmagoddi fuolahii eará huksemis. Huksejuvvui vuosttažettiin Njávdáma guovllus, vai suonnjellaččat, geat ásse fuones dilis oaččošedje albma visttiid. Ásaiduhttindoaibmagoddi várrii guokte jagi Njávdáma huksemii, dan maŋŋá huksen Njellima guovllus álggahuvvošii.

Huksen álggii jagi 1948 álggus. Bargu lei váttis, daningo buot eará gálvvuid earret hirssaid, fertii buktit Avvilis, sullii čuođi kilomehtera duohkin badjel Anárjávrri. Dálvet gálvvuid lei vejolaš buktit Anárjávrri ala plovejuvvon jiekŋageaidnoráigge ja dasto viidáseappot herggiiguin geasehemiin. Dábálaččat Anárjávri lei jieŋas guhkás giđa beallái, muhto 1948 siivvut nohke juo njukčamánus. Gálvvuid fertii fievrridit guhkes gaskkaid eatnana mielde. Pohjolan Liikenne fievrridii huksengálvvuid guovtti váldovuorkái, main dat juogaduvvojedje sierra huksensajiide. Guhkes mátki loktii ráktamávssuid ja visttiid huksen Njávdamii šattai sakka divraseabbon go Njellimii.

čuoŋománu 10. beaivve 1948 álggii 40 nuortalašdálu, vuorkkáid, áittiid, hivssehiid, oktasaš sávnniid ja álbmotskuvlla ja dearvvašvuođadálu huksen. Stuorámus oassi huksenbargguin lei gárvvis čavčča rádjái. Ássanvisttiin ledje okta, guokte dahje golbma lanja. Golmmalanjat visttit ledje 7 x 8 m sturrosaččat ja addojuvvojedje stuorimus bearrašiidda. Dábálamos lei guovttelanjat málle, man sturrodat lei 4 x 8 m. Visttit ledje unnit ja oktageardánat, juobe askehtalaččat. Nuortalaččat ledje sávvan alcceseaset visttiid, mat sulastahttet Suonnjela visttiid. Visttit ledje heivvolaččat unna bearrašiidda, muhto go bearaš stuorui, visttit báhce ilá unnin. Sámi čuvgehussearvi lei dan oaivilis, ahte stuorámus visttit spiehkkasedje sakka ovddeš dálvesiidda ássanvisttiin ja dat evttohiige, ahte buot nuortalaččaide livčče doarvai 32 m2 visttit, mat ledje huksejuvvon seamma láhkái go dálvesiiddas. Sámi čuvgehussearvi - vaikko dat sávaige nuortalaččaide buriid - bisui muhtun áššiin menddo ollu boares áššiin ja vajálduhtii geavatlaš ja vuoiggalaš beali. Ná maiddái dán huksenhommás.

Njávdáma huksenbargguid njunnošis ledje guokte huksenmeaštára, geaid ásaiduhttindoaibmagoddi lei bálkáhan. Stuorimus oassi snihkkáriin ledje eará sajiin boahtán ámmátlaččat. Nuortalaččaide várrejuvvojedje uhcit barggut, maidda nagodedje, muhto nuortalaččat váidaledje ahte sidjiide ii addojuvvon doarvái bargu. Ásaiduhttindoaibmagotti mielas nuortalaččaide heivvolaš bargu lei doarvái. Ámmátdáiddolaš bargofámu lei baggu geavahit valljit vai visttit livčče gárvát nu johtilit go vejolaš. Maŋemuš nuortalaš visttit ledje gárvát Njávdáma guovllus geasset 1950. Dohko huksejuvvojedje oktiibuot 51 ássanvistti, 51 áitti, 21 sávnni, skuvlla, ásodat, rohkosviessu ja dearvvasvuođadállu. Go snihkkárat ledje vuolgán, nuortalaččaid bargun báhce vátnanbarggut, dego seinniid dilken ja gáhtuid ja láhtiid deavdin.

Visttit šadde goitge geavahusas unnin ja galmmasin. Vaikko guossit govvidedje daid čáppisin ja idyllalažžan, ássit eai lean áibbas duđavaččat. Oktan sivvan visttiit čoaskkesvuhtii lei ahte huksengálvvut soađi maŋŋá ledje heittogat. Oassesivvan lei, albma isolašuvdnabarggut (seinniid dilken, gáhtuid ja láhttiid deavdin) báhce nuortalaččaid fuollan ja dat, geat eai lean hárjánan huksenbargguide, eai beroštan vátnamis ja isoleremis.

Liiká nuortalaččaid ássandilli buorránii sakka Suonnjela ektui, hálakeahttá Njellima áiggi ássanvisttiid birra. Nuortalaččaide ođđa áššit ledje vuoššanoapmanat, mat eai lean Suonnjelis. Nuortalaččat ledje hárjánan daid geavahit easkka eváhkkoáigge. Vaikko ođđa visttit eai lean feaillaheamit, dehálamos lei ahte dál nuortalaččain lei bissovaš ássanbáiki ja muosehis johtin soađi maŋŋá lei nohkan. Njávdáma guovllu visttit ledje geasi 1948 maŋŋá nu gárvát, ahte Lappi leanaráđđehus (sisáššiidministeriija vuollásaš leanaráđđehus divššui evakuerejuvvon olbmuid áššiid) sáhtii plánet nuortalaččaid sirdima dohko. Dat nuortalaččat, geat ledje huksen visttiid, ledje juo doppe, muhto sin bearrašat ja šibihat ledje ain Njellimis. Nuortalaččat ledje juo ovddalgihtii oahpásmuvvan iežaset guvlui ja válljen báikkiid, gosa visttit huksejuvvojit. Sis lei vejolašvuohta fidnet ássanbáikki sogaid mielde. Guovllu davvinuorta oassái lahka Norgga rájá Garitjávrái ásaiduvve Semenoffat, Čeavetjávrri birra bohte Sverloffat, Gauriloffat, Mošnikoffat, Feadoroffat ja golbma bearraša Báhčaveaji nuortalašjoavkkus. Stuorimus oassi Feodoroffain juogaduvai Mihkaljávrri gáddái. Guovllu nubbi geahči, Luona- ja Njižžejávrri guovlu šattai Fofanoffaid guovlun. Njávdáma ássanguovlu lei viehka viiddis ja gili guhkkodahkan šattai sullii 60 kilomehtera.

Kárttas oidno dat ahte nuortalaččat duođai válljejedje ássanbáikkiset soga mielde. Sohkanama vuođul dušše moadde bearraša ášsaiduvve sierra eará sogas, muhto dákkár dáhpáhusain lea vejolaš, ahte bearaš ásaiduvai lahka eamida soga. Omd. Maxin Fofanoff ásaiduvai lahka Semenoffaid davvinuorttas, vaikko iežas sohka válljii ássanbáikkiid guovllu lulleoarjeosiin. Nuortalašsogaid hállu ásaiduvvat lahkalagaid mearkkašii dan ahte diliid bieđggosvuođasge sii eai heaitán luohttimis soga oktilašvuhtii: soga mearkkašupmi lei ain stuoris.

Go fárren válbmejuvvui geasset 1948 oassi nuortalaččain (ovcci bearraša) biehttalii fárremis Njávdámii. Sii gillájedje eváhkkováibbasvuođas, sii ledje dolkan dasa ahte sii bálkojuvvojit báikkis báikái. Sii ledje vuogáiduvvan eallimii Njellimis, gos ledje muhtinlágan vejolašvuođat dienasbargui. Fárren meahccái - dego sii celke - ii sin mielas buoridan dili. Geasset Avvilis dollojuvvon nuortalaščoahkkimis, mas ledje mielde maiddái ASO ossodathoavda Tauno Aminoff, meahcceráđđehusa meahccedikšu Parviainen ja ásaiduhttindoaibmagotti hoavda Sipilä, dat jurdagat gomihuvvojedje ollásit. Aminoff almmuhii nuortalaččaide garra sániiguin ahte Njávdámii ferte vuolgit. Nuortalaččaide ii addojuvvon eará ássanbáiki ja juos gii nu fárre eará báikái, son ii oaččo stáhtaveahki visttiide ja earáge stáhtadoarjja nohká. Geavatlaččat nuortalaččaide ii báhcán molssaeaktu. Sin ealáhus lei nu headju ahte sis eai lean vejolašvuođat eallit stáhtaruđa haga. Lei bággu fárret Njávdámii, jus dáhtui doalahit nuortalašovdduid ja daid vejolašvuođaid ealihit iežas árbevirolaš ealáhusaiguin. Dušše golbma bearraša eai fárren Njávdámii ja eiseválddit atne, ahte sii leat luohpan nuortalašovdduin ja stáhta doarjagiin.

Lappi leanaráđđehus lágidii fárrema Njávdámii njukča-čuoŋománus 1949. Dalle Pohjolan Liikenne guorbmebiillat fievrridedje 42 bearraša, s. 250 olbmo gálvvuideasetguin ja bohccuideasetguin Njellimis Anárjávrri rastá jiekŋageaidnoráigge Njižžejávrái. Das ovddosguvlui nuortalaččat jotke herggiiguin.

Go nuortalaččat fárrejedje Njávdáma guvlui, doppe ledje juo ássamin logi bearráša. Nuortalaččaid fárren ii ráfehuhttán dáid bearrašiid eallima. Guovlu lei hárvvit ássojuvvon ja ásaiduhttineiseválddit ledje duđavaččat go sáhtte deavdit measta guoros guovllu. Doppe lei máŋga jahkeččuođi dás ovdal leašamaš nuortalašássan. Njávdáma nuortalašsiida lei oainnát doppe bivdán guoli čakčat.

Muitalusa mielde suopmelaččat ledje goddán measta buot siidda ássiid. Njávdáma guovllus ledje sihke buorit ja heajos bealit. Positiivvalaš lei dat, ahte suonnjellaččat viimmat ožžo ássanbáikkiid leabuhis áiggiid maŋŋá. Negatiivvalaš lei bealistis fuones johtinoktavuođat guovddášbáikkiide dego Avvilii. Ássan lei bieđgguid, vai eallin vástidivččii ovddeš dálvesiidaeallima. Nuppe dáfus dat lei menddo čoahkis vai ássama sáhtašii veardidit eallimii sohkaguovlluin. Ortnegis ii sáhte okto sivahit stáhta, daningo nuortalaččat ožžo mearridit, háliiditgo sii dálvesiidaássama vai eai.

Eanandoalloministeriija háliidii vel dorvvastit nuortalaččaid dili Njávdámis ođđa rávvagiiguin. Dáid mielde meahcceráđđehus galggai dárkilit smiehttat, addágo dat lobi earáide go nuortalaččaide ásaiduvvat Njávdámii. Meahcceráđđehus galggai maid smiehttat, hehttego ođđa ássán nuortalaččaid ealáhusa ja šaddetgo nuortalaččat gillát vahátlaš siidováikkuhusain.

Stáhta lohpidii ealáškahttit nuortalaččaid árbevirolaš ealáhusaid. Dán sivas dat skáhppui sidjiide 632 bohcco jágiin 1948-19551. Nuortalaččaid boazolohku badjánii njozet: jagis 1951 sis ledje 1 300 - 1 500 bohcco ja easkka 1950-logu loahpas boazolohku lei bádjánan normála lohkui, 4 000 heakka rádjái. Bálgosiid Ovttastus skáhppui ovttas nuortalaččaid ovddasteaddjiiguin bohccuid álggos Oarje-Sámi bálgosiin daningo fievrridanmátkkit ledje guhkit ja Ohcejoga bálgosiin dan maŋŋá go daid bálgosiid boazolohku lei badjánan. Stáhta skáhppui nuortalaččaide maid bivdoosiid. Álgoálggus lei árvaluvvon, ahte lagaš čáziid guollemáddodagat livčče riggát, muhto ná ii lean. Dán dihte nuortalaččat gárte vuolgit guhkkelabbui stuorra jávrriide ja stáhta skeŋkii heivvolas bivdosiid čiekŋalis jávrriide. Stáhta attii bohccuid lassin maiddái sávzzaid. Sávzalohku badjánii johtilit dan dássái, mii lei ovdal soađi, daningo nuortalaččain eai ovdalge lean stuorra sávzačorragat. Stáhta lassin skeŋkejeaddjin ledje Sámi čuvgehussearvi ja Suoma Rukses Ruossa.

Lei maiddái plána, ahte Njávdáma nuortalaččaid váldoealáhus livččii boazodoallu; Njellima ássit birgejedje dienasbargguin ja easkka nuppi sajis lei boazodoallu. Bisttii liikká gitta 1950-logu rádjái ovdalgo nuortalaččat ealihedje iežaset boazodoaluin. Dán rádjái lei dehálaš fidnet siidoboađuid geaidno- ja huksenbargguin, vuovdebargguin ja vuojiheames. Suonnjela áiggiid ektui nuortalaččat ledje oahppan suopmelaččain buđehiid gilvima ja šibitdoalu.

Suonnjela ássit ožžo válljet ássanbáikkiset Njávdáma guovllus. Ovttas nuortalaččaiguin ásaiduhttindoaibmagoddi mearridii, ahte deike ii huksejuvvo dálvesiida. Nuortalaččat ássagohte bieđgguid Garit-, Čeavet-, Mihkal- ja Njižžejávrriid lahkosiin. Vaikko Njávdán ii juhkkojuvvon návddašanguovlun, sogat ásaiduvve lahkalagaid ođđage guovllus. Suonnjelis árbejuvvon vieru mielde sohka lei dehálaš. Njávdáma guovlu lei buorre boazodollui. Nuortalaččat juohkášuvve Muttosjávrri ja Váhčira bálgosiidda, iežaset bálkosa eai vel dalle ožžon. Guovllus lei doarvái sadji nuortalaččaide, eaige sii ráfehuhttán báikkálaš ássiid eallima. Negatiivvalaš ášši lei guhkes gaskkat guovddášbáikkiide. Avvilii lei badjel 100 kilomehtera, eaige lean albma geainnut. Dasa lassin dienasbargguid fidnen lei váttis, vaikko erenoamážit álgoáiggiin lassedietnasat livčče lean dehálaččat. Buot suonnjelllaččat eai livčče hálidan fárret Njávdámii. Sii ledje juo váiban evakueremis, muhto eiseválddit eai addán nuortalaččaide molssaeavttu. Njávdámii fertii fárret juos áiggui fidnet stáhta doarjaga.

Soađit ja leabuhis áiggit dan maŋŋá váikkuhedje nuortalaččaid eallinvuohkái. Nuortalaččat ehcce nannosit Suonnjela guovllu ja sidjiide lei váttis luohpat ruovttuguovllusteaset. Liiká sii duhte guovlluide, mat ledje sidjiide čujuhuvvon, daningo máhccan Beahcámii šattai veadjemeahttumin. Oassi sis livččii hálidan máhccat, muhto ráđđehus ii dahkan maidege ášši buorrin. Nuortalaččaid servodat lei vuođđuduvvon Suonnjela fállan vejolašvuođaide ja eretfárren rivvii dál dan vuođu. Nuortalaččat gárte vuogáiduvvat ođđa guovlluide ođđa eavttuiguin ja heivehit iežaset suopmelaš servodahkii.

Rievdadusat oidnojedje vieruin. Dálvesiida ii huksejuvvon ja ná dát sosiálalaččat ovttastahtti dahki lei jávkan. Go ii lean dálvesiida, de nuortalaččat eai šat čoahkkanan dego ovdal. Boares lávlagat, stohkosat ja levddet álge vajálduvvat. Nuortalaččaide addojuvvojedje fásta ássanbáikkit, iige Njávdáma guovlu juhkkojuvvon sogaid návddašeapmái ja ná jahkejohtin nogai. Sobbar dahje siidačoahkkinortnet seaillui bealisttis várra dan sivas ahte stáhta gáibidii ahte Lappi leanaráđđehus, Lappi eanandoallosearvi ja meahcceráđđehus jerre siidda ássiid oainnuid ovdalgo mearrádus dahkkui. Sobbar rievddai soga oaiveolbmáid čoahkkimis siidačoahkkimin, masa juohke siidda olmmoš sáhtii váldit oasi. Fuopmášahtti lei, ahte dál maid nissonat ožžo mearridit áššiin gáržžidemiid haga. Maiddái nuortalaččaid vuoiŋŋalaš eallin rievddai. Suonnjela áigge osku lei sisdoallan valljit diidaoskku ja panteisma, muhto dál baicce nuorra nuortalaččat hálidedje vajálduhttit diidaipmárdusaid ja osku jorggihii ain eanet ortodoksalašvuhtii.

Nuortalaččat eai jagiid 1946 ja 1947 mearrádusaid mielde oamastan iežaset duktasajiid ja visttiid. Lappi eanandoallosearvi ja nuortalaččat háliidedje čielggadit oamastangaskavuođaid, daningo sin mielas fásta ássan gáibida duktasajiid ja visttiid oamasteame. ASO evttohusaid mielde visttit livčče addojuvvon láigohussii ja duktasájit návddašeapmai, muhto Lappi eanandoallosearvvi ásaiduhttindoaibmagotti mielas áidna molssaeaktu lei addit guktuid oamastussii nuvttá. Aso válbmii dán ášši dán vuođu mielde ja riikkabeaivvit dohkkehii lága nuortalaččaid ásaiduhttimis jagi 1955. Lága vuođul nuortalaččat ožžo visttiid oamastussii ja 3 hektara duktasajiid. Lága mielde visttiid ii sáhttán vealggi geažil giddet, iige addit goalmmát persovdnii Eanandoalloministeriija lobi haga. Dasa lassin stáhta lohpidii doarjut nuortalaččaid ealáhusaid ja attii sidjiide lobi stáhta mehciin váldit muoraid ja sibihii fuođđara ja lohpidii maid ahte nuortalaččat ožžot lobi hukset guollebarttaid. Eanandoalloministeriija mearridii nuortalašássama doaibmagotti jođiheaddjin Pauli Sipilä, fuolahit lága čađaheames. Jagi 1957 rádjái ledje ceggejuvvon 52 nuortalašdálu, mat virggálaččat geigejuvvojedje oamasteaddjiide. Ná nuortalaččat ledje ollen ovdálinnjáset geahčái: johtti beallenomadain šadde báikkis orru dáluoamasteaddjit.

čohkkejuvvon sierra čállosiiguin, mat gieđahallet nuortasámiid eallima.