Almmolaš oaidnu lea ahte Suoma Sápmi ja Finnmárku leat seilon huksenárbbi dáfus Eurohpa geafimus guovlun. Sivvan leat dološ huksenvuogi teknihkalaš geafivuohta (lavdnji, muorra jno.), nuppi máilmmisoahti, maŋimuš áiggiid fámolaš ođđasithuksen ja guovllu olbmuid oaidnu, mii atná árvvus dušše dan buot ođđasepmosa. Dán duogáša vuostá galgá oaidnit museovirasto doaimmaid nuppelogi maŋimuš jagi áigge, maiguin dat lea geahččalan vurket divrrasin adnojuvvon dološ huksenárbbi boahtti buolvvaide. Museovirasto lea gávdnan lagabui 30 báikki, maid gánnehivččii suodjalit. Dán čállosis gieđahallojuvvojit vuđoleappot dat báikkit, mat leat ovddestuvvon Davvi-Lappi ja Sámi guovllus.

Ovddešteami vuođđojurdagat

Juohke sajis dahkkojuvvojit sajádat-, vuođđo- ja čuohpahattevnnegat ja dárbbu mielde dárkileabbu tevnnegat. Ovddeš oamasteaddjit ja geavaheaddjit čilgejit vel dárkileappot, makkárat leat leamaš ovdal báikkit, mat galget divvojuvvot. Dasa lassin báikkiin váldojuvvojit čuovgagovat.

Visttiid divvundoaibma lea buorre muddui ruhtaduvvon barggolašvuođaruđaiguin. Bargofápmun leat ná fidnejuvvon gieldda albmát, geat leat hárjánan dakkáráš bargguide. Bargguid šadda heivehit jagi áiggiid earálágan dálkkiide. Lasseváttisvuohtan lea bákkolaš geasseboatka. Visttiid ovddešteamis lea dehálaš geavahit buorrin boares ávdnasiid nu ollu go vejolaš. Mieskan hirssaid ođasmahttimis leat muhtin muddui geavahuvvon earásajis ostojuvvon boares visttiid hirssat. Meahcceráđđehusas leat fidnejuvvon ávnnasmuorra, gáhttobeassi (dárbu lea sullii 50 kg/gámpá), sámmil ja uvnnaid muvrengeađggit. Dalá tehknihka lea leamaš measta juo bággu geavahit duollet dalle, vai barggus boahtá gierdileabbu: vuolimus hirssat leat gieđahallojuvvon aiddo dan várás oaivvilduvvon ávdnasiin ja fiellogáhtut leat nanosmahttojuvvon spelliin. Sámeuvnnat leat muvrejuvvon luonddugeđggiin fiskeslágan sementtain, mii sulastahttá dološ áiggiid muvrenvuogi.

Ohcejoga Välimaa

Jagi 1858 addojuvvon geaisárlaš gulahusa vuođul vuođđuduvvojedje davás Sápmái máŋggat ođđadálut. Okta dain lei Välimaa, mii sájáiduvvá Vuolle-Deanus Ohcejoga girgosiidda ja Njuorggáma gaskii. Valimaa lea oassi viiddis, duolba gáddestealleguovllus, gos lea ássojuvvon (boares goahtesajit) juo čuđiid jagiid, juoba duhahiid jagiid.

Valimaa muittuha ollásit deatnogátti dološ vistti sihke huksenvuogi ja sturrodaga dáfus. Báikki stuorra árvu ii leat huksenteknihkas, muhto kultuvra birrasis.

Valimaa dallodoalus lea guollebivdu leamašan deháleamus birgenláhki ovttas lassáneaddji (sávza-) čibitdoaluin. Gittiid lassin leat dárbbašuvvon lasteneatnamat. Fuođđara skáhppoma luottat vuhttojitge birrasis ruovttuniitun ja luondduniittu sulastahtti soahkevuovdin.

Guolásteaddjisápmelaš Antti Jouninpoika Warsi oaččui dálu vuođđudanlobi Oulu leana eatnanhearrás jagi 1872. Muhtin jahki ovdal dahkkojuvvon dárkkistangirjji mielde sajis lei juo ođđa ja buorre beasse- ja lavdjegáhtot ássanvisti feaskáriin ja seammasullasaš áiti. Dasa lassin lei návet. Dárkkistangirjji mearrádusaid mielde ássanvisti galggai viiddidit gámmáriin, mas lei uvdna ja náveha galggai alidit gaigŋiriin ja dasa galggai laktit čibitgievkkana; dasa lassin galggai hukset náveha. Maŋŋá leat gieddái huksejuvvon guokte áitti, luovvi, láhtu, vintagáivo ja hivsset.

Valimaa dálus ássojuvvui virggálaš vuođđudeami maŋŋá čuođemat jagi. Go maŋimuš ássi fárrii eret 1970-logu álggus, de visttit luoškkagišgohte johtilit ja daid seailun orui leamen váras. Visttit loahpaduvvojedje stáhtii 1981 seailluhanláhkai kultuvrahistorjjálaš huksenmuitomearkan. Museovirasto plánii visttiid ovddešteami. Barggut čađahuvvojedje jagiid 1981-1983. Go divvunbarggut ledje fidnejuvvon gárvvisin, de museovirasto ja muhtin eará lágádusaid bargoveahka lea orostallan Valimaa dálus. Dieđusge dat lea leamaš maiddái turistaoaidnámuš.

Anára Nuortalašsiiddat

Nuppi máilmmisoađi stuimmiid geačil oassi nuortalaččain sirdašuvve Beahcámis Suoma beallái. Go nuortalaččat máhcce evakkos Kalajokis, de muhtimat sis ásaiduvve Lohtujoga gáttiide, oassi lagaš Oskarjávrri gáddái.

Oskari Fotanof bearrašiinnis ásai iežas nama mielde navdojuvvon jávrri gáttis birra jagiid 1945-1948. Bearaš skáhpui áigáiboađus guollebivdduin (sáimmaiguin ja nuhtiin dápmot ja čuovča) ja uhccánaš boazodoaluin. Visttiide gulle stohpu, guokte áitti, lavdnjegoahti, sávdni ja boazoláhtu. Njealje guddo vehkii huksejuvvon áittis sáhtii geassit maiddái oađđit.

Oudas ja Pietari Semenoffa Oskargietti ássanbáiki lei 1946-1948 čakča- ja dálvebáikin guovtte oassái juohkašan Semenoffa bearašgottis. Geassebáiki sis lei Suomujoga Kota- ja Ahvenjávrris. Visttiide gulle jorba hirssain huksejuvvon guovttelanjat ássanvisti oktan feaskáriin, olgouvdna, lávvu, bázzeáiti, eanageallir, goahti, njalla, sávzabuvri ja sávdni. Boazosuojit eai lean, dasgo dát ii lean geassebáiki. Guovllu birra lei seaivasiin ráhkaduvvon áidi.

Oskarjávrri ja Oskarguoikka gittiid geahpa, nuortalaš visttit divvojuvvojedge Máilmmi Luonddu Ásahusa Suoma ruhtaráju doaimmas, go fas museovirasto anii fuola dain bargguin, main galggai máhttit ceahkkut. Ásahus lea ovdalge čájehan dáidduidis seammasullasaá bargguin dalle, go soađegili Suomujoga ássanbáiki ovddeštuvvui. - Gittiid gaskii lea meahcceráđđehusa doaimmas ráhkaduvvon rovvi (pitkospuut) jeaggás guovllu rastá. Guovllu gullá dál Urho Kekkonena álbmotmeahccái.

Davddisuopmelaš ássanvuogi ovddasteaddji báikkit

Go goargŋu Deatnoráigge Valimaas Ohcejoga guovddáša guvlui, de sullii 10 kilomehtera ovdal Ohcejoga girkkosiidda lea Veahčaha dállu. Dasa gullá fiellogáhtot guovttelanjat ássanvisti, man goappáge geahčelanjas lea leamaš álggoálggus sámeuvdna. Uhcit lanjas lea maŋŋá ordnejuvvon gievkkan. Alla loktii lea fas oččojuvvon málle finnmárkkus. Assasmuoraid geometrihkalaš hearvvat govvidit isida mielde guovssahasaid stoahkama Sámi almmis. Dálu olbmot lea doallan bohccuid, guolástan ja bivdán meahci ja maiddái doallan sávzzaid ja šibihiid. Niitodállodoallu lea gáibidan máŋggaid stávrráid lassin maiddái buoret seailluhansajiid. Boares suovvastohpu leage dál láhtun.

Avvilis Murmánskii manni geaidnoguoras lahka rájá Lohtujoga gáddesteallis lea Rádja-Jovsseha (Josef Juhonpoika Sallila 1877-1946) ássangieddi. Báikki boarraseamus visti lea belohahkii eatnan sisa goivojuvvon hirsavisti jagis 1914. Dan ceggejedje boazo idefávttat sullii jagi ovdal go Jovsset bođii. Vehážiid badjánii vuosttas gámppá lahkosii áiddi ja joga ráddjen máŋggabealat vistejoavku: Jovsseha ođđa ássanvisti, Huhti-Heaikka gámpá, belohahkii vieltti sisa goivojuvvon sávdni feaskáriin, guokte áitti, eanageallir, olgouvdna, gáivo ja fanassuodji .

Oululaš arkiteaktadoaimmahat Huusko&Teppo plánaid mielde divvojuvvojedje 1980-logu álggus ássanvisti, návet, sávdni, guollegeallir, olgouvdna ja gáivo. Dasa lassin buhtistuvvui oassi viehkanhávddis, mii muittuha das ahte báiki lei maŋimuš soađi áigge soahtešilljun.

Girkolaš ovddeštanbarggut

Ohcejohka viidu Máttajávrin, ovdalgo luoita Detnui. Dan gáttis leat girku, báhppal ja girkosobut, mat leat ovttas divrras kultuvra rbi. Dál báhppal lea dahkkojuvvon C.L. Engela tevnnegiid mielde. Báikkis lea leamaš ovdalge báhppal. šilljobirrasa áittit leat duon áiggis. Dál báhppala geahčai lea maŋŋá lasihuvvon doaimmahatoassi. Maiddái návet lea ovddeštuvvon ollásit.

Girkostobuide gullet ee. gearretstohpu, lavdnjegáhtot sávdni, muhtin dábálaš girgostohpu hálbbes viessogálvvuiguin ja guovtteoasat lavdnjebuvri, man seainnit ja rohpi leat dahkkojuvvon lageša ruŋgguin. Giettis lea máŋggaoasat sámestohpu, man balddas lea vuoššangoahti. Dán vistejovkui gullá ássangámpá (lásat ja sámeuvdna), dan seainni duohken leat stálla ja návet - goabbage ovtta ealli várás - ja daid duohken hivsset. Dát visttit duođastit ahte dain lea ássojuvvon fásta.

Girgostobuin orostalle gaskaboddosaččat olbmot, geat ledje boahtán Sáni gullat dahje márkanastit. Boarraseamus girkostobut leat 1700-logu bealde, muhto eanaš stobut leat easkka 1800-logus. Dat čájehit, man čeahppi dábálaš álbmot lei hukset.

Anára Pielpajávrris leat 1970-logu álggus divvojuvvon searvegotti ja Oulu duopmokapitula ávžžuhusas 1750-logu loahpas huksejuvvon meahccegirku, biellodoardna jaáidna girkostohpu, mii lea seilon juoba mannulágan ortnegis. Ovddestanbargguide válde oasi Helssega daidda-allaskuvla oahppit joatkkaskuvlema olis. Lahkosii lea huksejuvvon sierra gohttenguovddaš, amaset turisttat vahágahttit joavdelas ijastallamiiguin dán áidnalunddot girkolaš kultuvra árbbi.

Guollestobut ja boazoáiddit

Leat oppa ollu ovddeštanbáikkit, mat laktašit ealáhusaide. Guollebivddu ovddastit Muonio Keimionjárgga guollestobut. Dat muittuhit dološ návddašanjávreortnegis. Guollestobuid árbevierru dán guovllus ollá goittot 1600-logu beallái. Boazodollui gullet Gihttela Sámilčielggi ja Anárá Sállevári boazoáiddit gámppáiguin. Ovddibu leat ráhkadan suopmelaččat, maŋibu sámit. Stáhta lea oastán dáid áiddiid gámppáiguin unna hattis, museovirasto lea divvon daid barggolašvuođaruđaiguin ja dán maŋŋá luohpadan áiddiid fas bálgosiid atnui.

Sámilčielggi bigálusáiddi lea ráhkadan Kuivasalmi bálggus čakča- ja dálvebigálusaid várás easkka sođiid maŋŋá. Sivllat dolvot gárdái, man viidodat lea sullii 100x100 m. Gárddis bohccot sirdojuvvojit girtnui (sullii 25x25 m) ja das ain ieš guđege boazoeaiggáda kántuvrraide, mat leat nuppelohkái. Boares áidi divvojuvvo málle dihte gárdái ja moatte kántuvrii. Eará oassi áiddis divvojuvvo dakkárin, go dat lea ássanortnegis. Gámppát ovddastit guovllu árbevirolaš huksenvuogi: nurkkis lea stuorra geađgeuvdna, seaidneguoras oppa lanja rastá oađđinvuolaš ja lása vuolde uhca beavddáš. Gáhttu lea dábálaččat fiellus, hárvvebut bessiid ala lea bardojuvvon lavdnji. Gámppáid lahka leat vel gáldu ja sávdni.

Sállevári bigálusbáiki lea leamaš árbedieđu mielde anus guhká. Sallevári balggus geavahii boares gárddi jahkái 1967 ja dallege maŋimuš jagiid dušše geasi áigge miessemearkumii. Dasa galggái geavahuvvot maiddái divvojuvvon áidi Divvojuvvon áiddis leat sivllat, girtno ja 21 kántuvrra. Áiddi birra leat leamaš goittot 17 gámpá dahje eará gaskaboddosaš ássamii oaivvilduvvon suoji. Viđa visttis ii leat čavddis go vuođđu. Eanaš gámppát leat divvojuvvon ja luohpaduvvon bálgosii. Máilmmi Luonddu ásahusa ordnen veahkebargit leat ovttas meahcceráččehusain ráhkadan badjel kilomehtera veardde rovi Sállevárrái doalvu bálgá ala, vai livččii álkit johtit. Meahcceráđđehus lea dasa lassin ráhkadan ráhpaid Sállevári vieltti vuolleoassái, vai olbmot milloseappot gakcot vári ala, gos oaidná duođaid čáppa duovdagiid gitta Norgga rájá rádjái.

Eará suodjalanbáikkit

Eará báikkit, maid museovirasto lea ovddeštan, leat ee. Avviljoga golleguovllu visttit (Kultala, Ritaoja, Pahaoja, Moberg). Kultala kruvnnastobu (vuođđuduvvon 1870) divvumis iešalddes álggiige museovirasto ovddeštan doaibma Sámis.

Museovirasto lea divvon maiddái Ohcejohkii mannan boastageainnu šalderumbbuid ee. ja dieđusge seammás maiddái Beahceha boastastobu. Geainnu divvunbarggut leat vel gaskan. Gaskan leat maiddái mannan máilmmisoađi áigásaš bealuštanrusttegiid divvun, mii galggašii addit buori gova soahteáiggis sámis ja namalassii Duiskka soalddat áiggis.

Dálá plánaid mielde museovirasto huksenhistorjjálaš dutkamuš ja ovvdeštandoaibma joatkašuvvet Sámis goittot seammá viidodagas. Ođđa eatnandieđalaš váldoguovllut leat dál guovlluid lassin lagamus jagiid Oarje- ja Máttanuorta-Sápmi.

Ruovttoluotta