Cuoŋománu 1. beaivi 1999 lei historjjálaš beaivi Kanáda álgoálbmogiidda. Aiddo ovdal jahkeduháha molsuma lei gárvvis jagiid bistán proseassa, man olis addojuvvui viiddis iešmearridanvuoigatvuohta Kanáda Oarjedavveterritoriaid álgoálbmogiidda. Oarjedavveterritoriaid juohkimis riegádii guovllu nuortaoassái Nunavut, inuittaid autonomalaš guovlu ja seammás ráhkaduvvui vuođđu viidáset iešmearridanguovllu várás.

Aiddo inuihttat ledje jo guhká gáibidan iehčanasvuođa Oarjedavveterritoriaid hálddášanguovddážis, Yellowknifes, mii sin mielas lea hilggodan álgo álgoálbmogiid. Omd. Golle- ja diamántaruvkket ja daid ánssašanvejolašvuođat leat Oarjedavveteritoiaid oarjeoasis. Easkka 1979 álgoálbmogat ožžo vuosttas geardde eanetlogu Oarjedavveterrritoriaid hálddahusas ja dađistaga eanet válddi. Ođđa ráđđehus ordnii álbmotjienastusa, mas 80 % inuihttain ja 60 % Oarjedavveterritoriaid olles álbmogis jienastedje guovllu juohkima beales. Jagis 1993 Kanáda parlamenta dohkkehii lága dán ášši birra. Guhkálaš ráđđádallamiin sierra beliid gaskkas ráhkaduvvui juridihkalaš vuođđu guktuid ođđa territoriai.

Dan oasis Oarjedavveterritoriain, mii lea báhcán, ásset sullii 40 000 ássi. Láhkaaddinbargu, mii guoská dán guvlui, lea ain gaskan, muhto go dat lea gárvvis geasset 1997 ráhkaduvvon vuođđoláhkaevttohus boahtá fápmui go Kanáda parlamenta lea dan dohkkehan. Easkka dalle mearriduvvo maiddái guovllu namma. Dassážžii lea anus boares namahus Oarjedavveterrtoriat dahje eahpevirggálaš Oarjeterritoria.

Soahpan autonomiija sisdoalu birra lei Oarjedavveterritoriaid oarjeoasis sihkarit mohkkát go Nunavutas, daningo guovllus ásset gávcci sierra álgoálbmoga, maid leat juo gárvvis soahpamušat eananvuoigatvuođaid ja iešstivrejumi birra dahje ráđđádallamat leat gaskan. Sihke sidjiide ja fránskka- ja eŋgalgiel kanádalaččaide ferte dáhkidit seamma ovdduid, vai ii oktage álbmotjoavku dovdda iežas olggoštuvvon.

čoahkkin, mii mearridii vuođđolága, lei hui bures fuolahan ahte mearrádusat leat čađačuovgit. Mearrádusaid dahkkiit eai leat okto dahkan mearrádusaid, muhto baicce láhkaevttohusas leat leamaš ollu ságastallamat buot dásiin. Hárvet ássojuvvon eatnamis, mii - Nunavut mielde váldon - dahká goalmmát oasi Kanáda viidodagas ja gos girdi lea váldofievru, lea internehtas boahtán dehálaš kommunikaûuvdnagaskaoapmi. Dan geavhit Yellowknife ráđđehus, searvegottit, skuvllat, áviissat ja radio- ja TV-stášuvnnat. Internehtas muitaluvvojit ođđasat, politihkalaš mearrádusat ja ságastallojuvvo vuođđoláhkaevttohusa birra.

Yellofknife bahcá doaistážii Oarjedavveterritoria hálddahuslaš oaivegávpogin. Buot álgoálbmotgielat sihke eangas- ja fránskagiella dovddastuvvojit virggá as giellan. Vuođđolahkii gullet guokte laga: lihttostáhtaláhka, mainna sahallojuvvojit Oarjeterrtoria ja Kanada lihttoráđđehusa gaskavuođat ja dasa 'čat našuvvi álgoálbmogiid ieûstivrenláhka, mas dovddastuvvojit álgoálbmogiid juo ovdal sohppojuvvon vuoigatvuođat ja girjejuvvojit ná vuođđoláhkii. Ná hehttejuvvojit álgoálbmogiid vejolaš guhkibui manni gáibádusat.

Guvlui boahtá guovttigámmára parlamenta, masa válljejuvvojit 22 irasa. Juohke 14 válgabiires válljejuvvo okta irras dievasčoahkkimii, masa gullet buot almmolaû doaibmasuorggit. álgoálbmotlahtut válljejit dasa lassin gávcci áirasa ágoálbmogiid čoahkkimii - ovtta guđege gávcci álgoálbmogis.

Parlamenta mearr dusaide galgá álo fidnet goappáge gámmára dohkkeheame. Parlamenttas lea váldi mearridit ee. vearuhusa, skuvlejumi, sisafárrenlágaid, ođasmuvakeahtes luondduváriid ja energiijaváriid hálddašeami birra. Mearrádusaideaset čađaheapmi dat sáhttá mearridit čađahanorgána, mas leat mielde guđege gámmára áirasat. Láhkaaddináigodat lea vihtta jagi.

Dát hálddašanmálle buktá sihkarit nákkuid das, leago sierramielalaš mearrádusa oktavuođas ovdasadji álgoálbmogiid vuoigatvuođain, territoriaráđđehusa dáhpáhusa lágain vai Kanáda lihttostáhta vuoigatvuođas. Eahpečielga dáhpáhusain dorvvastuvvo Kanáda lihttostáhtalágaide, daningo viiddiduvvon autonomiijas beroškeahttá, buot territoriat báhcet ain njuolgga lihttoráđđehusa vuolde. Ođđa ásši lea, ahte Oarjeterritorias álgoálbmogiid vuoigatvuohta lea dál maid vuođđolágalaš vuoigatvuohta, man ii sáhte rievdadit almmá oassebeliid mieđiheamihaga.

Yvonne Bangert: Pogrom-Báđđi, Ođđajagi-njukčáamánnu 1999