Maŋimuš áiggiin lea dappe Suoma bealde ollu ja viidát ságastallojuvvon das mo vaikkuha juos ILO-soahpamus ratifiserejuvvo dan mielde maid cielggadanolmmai lei evttohan. Sonhan ii váldan ollege vuođđun árbevirolas eanangeavaheami ja oamastusa, muhto su oaiveprinsihppahan lei dušše dat, ahte eanageavahan riekti boađašii leat dušše dakkár olbmuin geat leat merkejuvvon samedikki valgalogahallamii. Danin dakkar ášši guoská erenomážit čiekŋalit ee. Anáris dakkár sámiide ja sin maŋisboahtiide geat leat fasta ássan ja oamastan guovlluid juo 1500-logu rájes.

Danne leage buorre muitalit vehas Anara samiid historjja birra. Buot dieđuid mielde vuosttas ođđaássi bođii Anárii 1758 Gihttelis, muhto su dállu bázii ávdimin ja addojuvvui fas ođđasit ođđaássiide 1800-logu álggus ja juhkkojuvvui njealje sadjái. Ođđaássiid mielde leavvagođii šibitdoallu Anárii, ja muhtun sámitge skáhppojedje omiid. 1822 Anáris ledje juo 9 šibitdálu. Ođđadáluid lohku lassánii miehtá 1800-logu.

Suopmelaš ođđaássit vuođđudedje dáluideaset anáraččaid árbe-eatnamiid (vearroeatnamiid) ala. Ođđaássama leavvama dihte máŋggat anáraččain láddeluvve. Anárjávrri oarjegáttis ássi Morottaja sogas omd. buolvvaduvvet dálá sogat Akujärvi, Kiviniemi, Huhtamella, Katajamaa ja Kyrö. Anáraččaid árbevirolaš ealáhus lea leamašan don doložis guolástus. Stuorámus anárášsogat leat T.I.Itkosa mielde Valle (130 olbmo), Aikio ja Sarre (sullii 100 olbmo), Saijets (80 olbmo), Morottaja (sullii 70 olbmo) ja dasa lassin smávit sogat dego Kuuva, Paltto, Musta ja Mujo.

Anárašsogaid dološ ássansajiid birra gávdnojit muhtin muddui dieđut duopmogirjjiin ja eanangirjjiin. Muhto dávjá šadda duhtat árbedihtui. Aikio sohka lea dolin ássan davvi-Anáris (ee. Fávli, Idjajávri, Čoavččesjávri, Gassaeana) ja maŋŋelis maiddái Geavŋájávrris. Kuuva-soga ássanguovllut leat leamaš Vuollejávri, Avviljohkanjálbmi ja maŋŋelis sohka lea leavvan omd. Čuolesvutnii, Stuorrajávrái ja Bealdojávrái. Mattus-sohka fas gávdno oarje-Anáris (ee. Solojávri, Báđárjávri, Lusmminjárga, Junnás, Rivdol) ja maŋŋelis Čoavččesjávrris ja Jullamjávrris. Morottaja nammasaš sámit ásse dolin Anárjávrri máttabealde, ee. Goahppilis, Veskonjárggas, Akujávrris, maŋŋelis sii leat leavvan eará guovlluide. Smávva Mujo-sohka ásai 1700-logus mátta-Anáris, dál sii orrot davvin Gassaeatnamis. Musta nammasaš sámit orro ovdal Gaska-Mustalis ja Gassavuonas, Rivdolis ja Báđárjávrris. Báđár nammasaš sohka fas ásai dolin Báđárjávrri Lusmminjárggas ja Goaskinjávrriin ja maŋŋelis siige leat bieđganan eará sajiide. Bálttut leat ássan álgoálggos Anárjávrri davvigáttiin, Bárttehis ja Njižžejávrris. Sáijets-soga álgoruoktu leamaš Juvdu Sáisullos, Oađđuveaijogas, Nuohttunjávrris, maŋŋelis leat dasto bieđganan miehtá gieldda. Sarret leat dolin ássan ee. Juvdujoga oivošis, Sikkáváris, Menešjotnjálmmis. Buot eanemus dološ anárašsogain leat bieđganan Valle-sohka. 1700-logu áigge Valle sohkii gullevaš olbmot orro Idjajávrris ja Báhčaveaijogas, muhto maŋŋelis leat bieđganan viidát miehtá gieldda ja dan olggobeallaige. Juo áigá jávkan Sauva-sohka ásai varra gieldda davimus osiin.

Lea duođainge miellagiddevaš dál oaidnit go anáraččaid baŋisboahtit leat dál morihan ja álgán ohcaluvvat sápmelašregisttarii. Go lean oahpásmuvvan ovddit valggaid várás dohkkehuvvon registtariidda, de hui unnán leat Avvila ja dan birrasa giliin olbmot ohcaluvvan registtarii. Dalle lea anáččaid obmodagas ja dan gáhttemis jearaldat de lea áivve lunddolaš ahte sii leat gozuid alde Muhto sámigiela ovddideamis dainna ii sáhte leat gal jearaldat.