Dáppe Suoma bealde lea maŋimuš áigge olluge sagastallojuvvon sámiid kulturiešráđđema birra ja dasto das mo obalohkái sámegiela ja -kultuvrra sáhtášii boahtevuođas dorvvastit vel buorebut go dal. Dan sagastallan lea čatnagasas dasa mo sámiid áššit obalohkái ovdánit Davviriikkain. Dan dihte livččii darbu maid Min Áiggi alde veháš geahččat gosa guvlui sámiid ja eará sámiguovllus ássi olbmuid áššit orrot mannamin. Dolin bivde sámit dáppe Anáris goddiid ja guolástedje. Sii rogge ráhpporokkiid gottiid johtolagaid ala. Maŋŋeleappos siis lodjuledje gottiid ja johte hearggiin dálvit.

Muit dološ eallinvuogis: godderokkit gávdnojit ainge vuogas sajiin miehtá Anára. Goddenálli lei goittot buorre muddui nohkan juo 1700-logu bealde liiggálaš bivddu dihte. Dát áiggit ledje maiddái muhtumin nealgeáiggit ja guovllus ássi olbmot šadde ain dorvvastit guolmmasláibái, geafes olbmo láibái. Dutkiid mielde Anáris njeide jagiid 1740-1880 badjel guokte miljovnna beazi guolmmasláibbi gárvvisteami várás. Na anáraččat sevze daid heajos áiggiid badjel. Ovdal jagi 1852 Anára álgoássiin, anáraččain, eai lean galle bohcco, mannan čuohtejagi loahpageahčen ledje juo Anáris 30 000 bohcco. Muhto ainge eanet ledje várra Anára ja Ohcejohka ordarádjeguovlluin bohccot ovdal rádjegielddu, go boazosámit besse friddja johtalit riikkaráji rastá. Dat áiggiid leadje buorit anraččaide; ledjehan sis máŋggat boazoraŋgan boazoriggáin.

Go geahččat Suoma beale sáme-eatnama guhkkes historjjá, de oaidnit mo Suoma bealde stuorrajuohku bijai johtui ja ođđajuohku dievasmahttii dáhpáhusraiddu, man čuovusin árbevirolaš sápmelaš siidaordnega mearkkašupmi unnui: gilit nuppástuvve dallun ja na ollisin seilon sápmelaš siidaortnet bieđganišgođii ja siidaid iešráđđen nogai. Dan maŋŋá álge sáme-eatnamii vuođđudit gielddaid, gielddaid siskkáldas mearridanordnegis girkosiida bádjánišgođii badjel earáid. Oaivilin leige dal ovddidit girkosiiddaid iige boaitobeal guovlluid eallima. Ođđajuohku ja gielddaid vuođđudeapmi ožžo áigái dan ahte 1900-logu álgogeahččen árbevirolaš sámesiiddaid áigi lei juo mannan meatta. Máŋggat sámitge jáhke ahte nk. eanaregistargilli doaimmai buorebut go árbevirolaš sámisiida.

Suoma sáme-eana birgii bures 1920-logus gitta 1950-logu álggu rádjai. Buresbirgejupmi vuođđuduvai sápmelašolbmuide ja dasa ahte doppe ledje olbmuide buotlágan barggut falaldagas. Muitan mo Sámeguovllus ledje vel 1950-logu áigge ollu nuorra olbmot. Mánát ledje valjis juohke dálus. Darbbašuvvojedje ođđa ahte ođđa skuvlat doaresbeali giliidda. Oažžuge dadjat, ahte sámeguovlu elii rikkis maŋggabealat eallima, mas vuođđun lei sámgiella. Dat oidno maiddai Jovnna Ánde Veasta girjjeráiddus Árbbolaččat.

Árbbolaččat girjraiddu deavsttat goitotge čájehit, mo sámiservvodagas áigi lea rievdan. Árbbolaččat girjjit lea viiddes govvejupmi sámegielservvodaga dilis, mas oidno, ahte olles servddodat lea nuppástuvvamin. Dan govvemis girječálli čájeha ahte son lea eallima ja smavva olbmo bealušdeaddji. Su aŧestuvvon olbmot ohcet iežas, dahje olbmo eallima eavttuid. dahje geainnu duohtavuhtii. Jovnna čájeha erenomáš buori muitalusas, ahte vuogáiduvan ođđaáigái lea váttis, aŧestusa sivat leat máŋggat: mo galgašii váldit vuosta ođđa áiggi hastalusaid, mannatgo mielde dahje bahcit olggobeallai. Vaikko Árbbolaččat lea fiktiivvalaš hápmái čállojuvvon govvejupmi sámegiel servodagas eallán ja ealli olbmuid birra, sáhttá fuopmát ahte čálli lea mánná- ja nuorravuođa áigge deaivan juos guđegelágan olbmuid, bahpaid, sárdneolbmuid, virgeolbmuid, geafes ja riggesolbmuid, badjeolbmuid, eanadoalliid, oahpáheaddjjiid, gávpejasaid jnv. Girjeraiddu Árbbolaččat lea erenomaš buorre čájáhus das mo mánná- ja nuorravuohta sámegielservvodags lea ovddidan ja njuorasmahttán su sosialalaš ipmárdusa.

Sámimáilmmis dilli 1960-logu áigge nuppástuvvagođii johtilit. Olbmuide ii gavdnon sámiguovllus šat bargu ja nu maŋggat nuorra sámit gárte guođđit morašmielain šaddanguovlluset, go sii gárte vuolgit barggu ohcat juogo Matta-Suomas dahje Ruoŧas. Maŋggat sámi gilážat measta guorránedje nuorraolbmuin. Nube smavvadálolaččat dovde váši ja bahčavuođa dákkár ovdáneami ovddas, masa sii eai orron veadjemin maidige.

1970-logu álgogeahčen dollojuvvon valggaid maŋŋá gárte nk. stuorra bellodagat garrasit ohcat čovdosiid mainna lágiin doaresbeale guovlluin ássi olbmuide gavdnošedje ođđa ealáhusat. Hui johtilit bohtege dasto fapmui ođđa lágat; boazodoalloláhka, nuorttalašláhka, doaresbealguovllolágat, luondduealáhusláhka jno. ja geahččaluvvui gillidoaibma fas ealásgahttojuvvot.

Juo hálidat oahpat duon ovddabealde muitaluvvon ovdáneamis juoidda, de dál berre giddejuvvot olu eanet fuopmášupmi daidda 2-5 dálu čoahkkebáikkiide mat leat stuorát gillibáikkiid olggobealde. Eandalit ássanbolitihkkás galgá máhcat min iežamet árbbi gudnejahtimii. Ođđa sáme-eana ii dieđusge ovdán juohke bealde seamma minsttara mielde. Vuođđojurddan lea ekologalaš máŋggahámátvuohta ja dat ahte guovllu eallin ii sáhtte boahtevuođas šat mieigat dušše eana ja boazodollui. Juohke gilis ealáhusaid maŋggaláganvuohta vuolgá das mii lea dán guvlui buoremus. Máŋggláganvuohta oažžu sisdoalu dan mielde maid ieš guđet guovllu luondu, buvttadanrahkanusat, árbi, vejolašvuođat ja heakkalaš dássi fállet olbmuide. Muhtin guovllus sápmelaš fitnodatdoaimma vuođđun lea meahci, nuppi guovllus durisma, goalmmát guovllus eallindarbašiid nálástuhttin, njeallját guovllus duodji jno.

Ruovttoluotta