Go lean gieskat logadan muhtun dutkiid dego Pekka Sammallahti oainnuid das ahte gii lea rivttes sápmelaš ja gii fas ii, de lean seammás šaddan suokkardit man ollu ja makkár sámepolitihkalaš dutkamuša mii rievtti mielde dárbbašat. Leago sámepolitihka dutkamis duođalaš ávki vai spelletgo dutkit dušše akademalaš spealuset, mas sii dutket vuosttažettiin guhtet guoimmiset teavsttaid?

Dađibahábut sámepolitihka ja dasa guoskevaš gažaldagaid dutkamuša govva ii leat nu buorre go galggašii leat. Áinnas sámedutki doaladumis dutkanfáddásis sáhttá šaddat juogalágan čuolbma. Dan seammá sáhttá maiddái dagahit dat, jos dutkis lea juoga eará čanastat dutkanfáddásis.

Máŋggat sámit ja lappalaččat leat duššástuvvan dan dihte, go "sámedutkan" ii oro báljo ovdáneamen dieđalašvuođa dáfus. Sierralágan dutkamušat leat gal mealgat muhto dat leat nu bieđgguid temáid ja teorehtalaš guorahallamiid dáfus. Ja vaikko ávkkálaš dieđut livččege, de daid eai sáhte atnit albmaláhkai ávkin, dasgo álo gávdnojit maiddái gilvaleaddji čuoččuhusat. Dutkamušain guorahallojit maiddái dávjá gehppeslágan ja juo dutkojuvvon temát, main dutkit eai sáhte šat báljo ovdanbuktit ođđa beliid.

Sámepolitihka dutkiin eai gallis beasa dán áigge njuolgga váikkuhit sámepolitihkkii guoskevaš mearkkašahtti čovdosiidda eaige eatnašat oppa leatge viggamin dasa. Hálddahusas dieđasuorggi dutkanbohtosiid jearu geahpeda dat, ahte dutkit viehka hárve sáhttet buvttadit ođđa fáktadieđuid. Virkkosmahtti spiehkastahan dása lea Yrjö Mattila vuđolaš čálus anáraččaid gielalaš koloniseremis, mas son njuolgu Fáktalávus ovdanbuktojuvvon čuoččuhusaid. Mattila čájeha čielgasit ahte sámepolitihka guovddáš duohtaáššiid dovdet aktiivvalaš doaibmit, doaimmaheaddjit dahje riikkavulošorganisašuvnnat dávjá buorebut go dutkit.

Dutkit sáhttet dieđusge čohkket duohtaáššiid ja ovdanbuktit daid systemáhtalaš hámis. Muhto sámepolitihka dutkiin dušše hárvásis lea vejolašvuohta oahpásmuvvat dakkár gálduide dahje čohkket dakkár diehtomateriálaid, mat buvttášedje mearkkašahtti ođđa dieđuid.

Spiehkastahkan lea goittotge Lappi allaoahpahagas 13.6.2012 dárkkistuvvon Erika Sarivaara nákkosgirji, mas son guorahallá ee. Suomas ja Norggas adnojuvvon goabbatlágan sápmelašmeroštallamiid. Suoma sápmelašmeroštallama birra leat lebbejuvvon máŋggalágan dieđut, dien áššis lea čállojuvvon ja lea digaštallojuvvon das, ahte geas leat rivttes dieđut ja gii oažžu daid almmolaččat ovdanbuktit. Leat gullon maiddái eahpádusat das ahte muhtun sámepolitihkkárat eai oppa livččege sieiva sámit.

Lappi allaoahpagas nákkáhallan Sarivaara nákkosgirji addá ná dehálaš diehtovuođu sierralágan linnjen- ja mearridanmolssaeavttuide. Sápmelašmeroštallamis lea duođalaš mearkkašupmi dušše dalle, jos dat vástida duohtaáššiid, dutkojuvvon dieđuid, geavada realitehtaid, vuođđuduvvá vuođđorivttiid čuovvumii ja lea doarvái njuovžil dego Norgga sápmelašmeroštallan.

Lea goittot buorre muitit ahte meroštallan lea čuovvumuš mas nu, iige dat vel mearrit maidige. Meroštallamiidda galgá doaladuvvat dihto várrugasvuođain ovdalis máinnašuvvon sivaid dihte.

Loahpas deattuhivččen ahte dutki bargun ii leat politihkket muhto son galgá leat iežas dutkanfáttá dáfus bođuid buot ovdaguottuin. Dutkit galggašedje addit politihkalaš mearrádusdahkama várás nu luohtehahtti dutkandieđuid go vejolaš, vai vejolaččat bohciideaddji heađuštusaide sáhttá áiggil reageret.

Kari Kyrö sápmelašvuođa leat eahpidan muhtun dutkit, geat ovddastit viehka guhkás Sámedikki virggálaš oainnuid. Okta dákkár lea leamaš Pekka Sammallahti. Lean oahpásmuvvan Kari Kyröi guoskevaš Alimus Hálddarusrievtti čovdosii (jagis 2011), iige mus leat dasa mihkkige fuopmášahttámuš. Dat lea lága mielde dahkkojuvvon, mii oaivvilda dan ahte Kyrö lea sápmelaš. Su sápmelašvuođa eahpideaddjiide sáhtán dadjat ahte Kari lagasfuolkkit ásset Anárjávrri gáttiin Bárttehis gitta Veskoniemii ja Goahppilii.

AHR:a čovdosa ákkat gávdnojit mu ruovttusiidduin čujuhusas jounikitti.fi. Mii sámit dárbbašat dálá dilis sulágan rehálaš ja ceaggás olbmo čuollat anáraččaid vuoigatvuođaid beali, dasgo dakkárat eai leat leamaš dássážii gallis. Dákko sáhttá jearrat ahte manin Sámedikki eanetlogus eai oro leamen ráđit dasa.