Kulturantropologiija doseanta, Hugh Beach, Uppsala allaoahpahagas doalai sága Workshop on the circumpolar north -semináras sámiid boazodoallokultuvrras ja stáhta doarjjapolitihkas Ruoŧas. Su mielas stáhta doarjjapolitihkka váikkuha earáláhkai boazodollui go eanadollui. Boazodoalu vuođđun leat oktasaš luonddudilálaš guohtoneatnamiid ávkin atnin. Ja go guohtoneatnamat lea oktasaččat, de boazodoallit leat sorjavaččat nubbi nuppis ja váikkuhit oppa áigge guhtet guoibmáseaset. Dat bajida ovdan sosiálalaš gažaldagaid. Galggašiigo doarjut dušše "stuorraboazodoalu"? Galggašiigo doarjjapolitihkain vuosttažettiin doarjut márkaniid vai buvttadeaddjiid? Lea dehálaš fuomášit ahte márkaniid ja erenoamážit sápmelaš boazodoalliid ovddut laktásit álo nubbi nubbái. Go lea sáhka boazodoallodoarjagiin, de galgá seammás čilget, mo dat váikkuhit sámiid eallinvuohkái.

Stáhta doarjjapolitihka vuođđun lea málle, mii ii váldde vuhtii daid sierra sárgosiid, mat leat boazodoalus. Go doarjugoahtá politihkalaš doaimmaiguin boazodoallu, de galgá váldit vuhtii, mo dat váikkuha 1) birrasii, 2) sosiálalaš gaskavuođaide ja 3) kulturvuogádahkii.

Ruoŧa stáhta juolluda boazodoallodoarjaga dihto supmi bohcco ala, ii nappo biergokilo ala. Dat dagaha dan ahte boazodoallit šaddet oppa áigge lasihit ealuideaset, vai seailluhit ovddeš eallindási. Ja dás fas leat heajos ekologalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat. Go bohccot lassánit oppa áigge, de dat goarida boazodoalu; bohccot gerget loaktit guohtoneatnamiid guorbbasin, ovdalgo dat gerget fas ođasmuvvat. Ovttaskas boazodoalliid persovnnalaš dárbbut šaddet stuorra várran oppa boazoealáhussii.

Boazodoallodoarjja lea Beach'a mielde máŋggaláhkai mohkkás ášši. Jos háliida hábmet doarjjapolitihka, mii ii leat ávkin dušše sámiide muhto maiddái earáide, geat ožžot áigáiboađuset boazodoalus, de galgá smiehttagoahtit ovdalis máinnašuvvon áššiid ja ohcagoahtit vuohkkaset doarjunvugiid. Dálá doarjjapolitihkka muhttá maŋážassii boazodoalu "boazodoalloindustriijan".

Seminára loahpas doseanta Beach ja dán bláđi doaimmaheaddji Jouni Kitti ságastalaiga doarjjapolitihka heajos beliid birra.

JK: ...Ruoŧas ja Norggas bohccobirgui lea máksojuvvon doarjja, Suomas ii. EU:ai searvama maŋŋá lea gullostan ahte Suoma bealdege galggašii máksojuvvot boazodoallodoarjja. Muhto vuos galgá čilget, mas lea jearaldat. Doarjjapolitihkas leat álo heajos bealitge. Sáhtášiigo doseanta Beach muitalit, makkár heajos váikkuhusat sáhttet leat doarjjapolitihkas boazodollui?

Beach: Boazodollui čujuhuvvon doarjja lea dakko bokte gávvil, go dán politihka njuolggadusaid mearridit politihkkárat. Vel dálge mearrideaddjit ávžžuhit boazodoalliid njuovvat misiid, dasgo miessi šaddá johtilit njuolggadusain mearriduvvon deddui. Boazodoallit leat leamaš viehka illá dákkár vuohkái, muhto leat šaddan bákku ovddas miehtat, jos áigot fidnet doarjaga. Miessi buktá nappo seamma ollu doarjaga go ráves boazu. Doarjjapolitihka ulbmilin lea biergobuvttadusa lasiheapmi nu stuorisin go vejolaš, iige boazodoalliid ealáhusa seailluheapmi. Nuppe dáfus doarjjapolitihkka lea hui gággadis vuogádat, mii ii buoril dávis márkaniid molsašuddamiidda. Bohccobiergu ii leat Ruoŧas čadnojuvvon indeksii, mii oaivvilda dan ahte jos biergohaddi vehá badjána, de inflašuvdna borrá johtilit dán erohusa.

JK: Boazodoallodoarjja váikkuha funet badjeolbmuid iehčanas sajádahkii. Vierroolbmot mearridišgohtet doarjjapolitihka namas njuolggadusaid ja eavttuid boazoealáhussii.

Beach: Dat lea duohta. Álggos doarjagat orrot leamen hirbmat buorre ášši. Olbmot hárjánit daidda eaige fargga oppa birgege šat daidhaga. Boazoealáhusa jođiheapmi lea sirdašuvvan ámmátboazodoalliin buiga vieris mearrideaddjiide.

JK: Suomas bohccobiergu mearrašuvvá márkaniid mielde. Badjeolbmot leat ieža háliidan nu. Dát lea bággen sin gáhttet boazoealáhusa. Sáhttá dadjat ahte Suomas boazodoallu lea dákko bokte leamaš ollu dearvaset vuođu alde go Ruoŧas ja Norggas.

Beach: Mun in dovdda doarvái bures Suoma ja Norgga doarjjapolitihka. Muhto Ruoŧas goittot leamaš hui váttis beassat luovus doarjagiin, go lea vuos oktii daidda hárjánan. Badjeolmmoš ii oaččo šat ieš ii bohccoge njuovvat, jos áigu fidnet doarjaga. Ovdal ii lean ná. Doarjjapolitihkain stáhta duođaidge gohcá ja jođiha boazodoalu máŋgga dásis. Dál ráđđehus dadjat juo mearrida buot eavttuid, maid boazodoalli galgá deavdit, vai beassá oasálažžan doarjagiin.

(Beach'a ja Jouni Kitti ságastallama lei čohkken Marjo Toivanen)

Ruovttoluotta