Álggos

Geassemánu 13 beaivve lei ordnejuvvui Roavvenjárggas dutkiide ja hálddahusolbmuide oaivvilduvvon čoahkkin, mas gieđahallojuvvui gyrodactulus salaris luossaluhttehažža leavvamii guoskii áššit. Ságastalamis bođii ovdan dat makkár doaimmaiguin sáhtášii luhttehažža leavvan bissehuvvot Sami guovllu cazadagaide. Vaikko Norggas leat geahčaluvvon geavahit buot eastingoanstaid, de luhttehaš lea gulul lihká leavvan dakkárge jogaide gos ovdal ii leat leamašan luhttehaš.

Mas lea jearaldat?

Roavvenjárgga semináras hálešdallojuvvui luhtehasa eallindábiid birra ja makkár vahágiid dat dagaha lussii. Bođii ovdan ahte G. salaris-luhtehasas ja dan váralašvuođas leat jođus oassálagaid boastto dieđut, nu ahte lea buorre oanehaččat muitalit oahaccat maiddai ASSU lohkiide luhtehasa eallindábiid ja dan váralašvuođa birra.

G. salaris lea uhca, sullii millimehterbeale guhkkosaš luhtehas, mii eallá erenoamážit luossaveajehiid vevssiin ja čuomas. Luhtehas sáhttá njoammut maiddái girjelussii, rávdui, soavvilii, dápmohii, ja luhtehas sáhttá lassánit buot eará luossaguliid earret dápmoha čuomas.

G. salaris-luhtehasat darvánit roahkkelágan darvánaneallagiin guliid vevssiide ja čupmii. Luhtehas ohcá darvánansaji birra seallaid ja šliivvi biebmunis. Dat sáhttet maiddái lihkadit guoli mielde dego lastamáđut. Go luhtehas giddana guollái ja geavahišgoahtá guoli biebmunis, de čuoma ja vevssiid normála doaibma heahtašuvvá. Dakko buohta gokko luhttehaš lea njommon guolli álgá bohtanit ja siedjut. Jos luhtehasat eai leat ollu, de dat ii báljo hehtte guoli eallima, muhto jos dat leat ollu, de čuopma sáhttá olluge gillát (ihtet earálagan vuolššit ja guobbarat). Luhtehasat eai njuolgga gotte veajehiid, muhto dát sáhttet jápmit luhtehasa dagahan vigiide, guopparnjoammumiidda ja vulššiide. Jos luhtehas lea njommon guollái, de dat ii moge hehtte guoli geavaheami biebmun.

Gyrodactylus-sohkii gullet logit šlájat, main salaris lea okta. Šlájaid lea váttis earuhit nubbi nuppis, dušše spesialisttat sáhtet dadjat, man šlájas lea jearaldat. Luossaluhtehasat riegádahttet hávil ovtta ollásit ahtanuššan luhtehasoktagasa, mii dasto sáhttá lassánit hui johtilit; norgalaš dutkit leat áican ahte ovtta luhtehasa bokte sáhttet 40 jándoris čoggot 6 miljovnna luhtehasa. Luhtehas leavvá guolis guollái. G. salaris birge buoremusat galbma čázis, ja luhtehasa deaiváge dábálepmosit giđđat ja čakčat.

Luossaluhtehas lea gávdnon máŋggas guollešaddadanrusttegis Suomas ja ee. Durdnoseanu luosa johttiveajehiin. Giemajoga čázádatviidodagas lea dušše ovtta šaddadanlágádusas almmuhuvvon ahte luhtehas livččii uhccánaš duššadan ovttajahkásaš luossaveajehiid galbma gease 1987. Lágádusa guliin eai leat sáhttán jávkadit luhtehasa guliid lávgunvugiin. Ruoŧa bealde luhtehas lea gávdnon Nuortamerrii luoti jogain, almmá ahte guolit livčče čielgasit gillán dahje jápmán. Suoma bealde luossaluhtehas lea gávdnon guollešaddadanlágádusas, mii lea Báhčaveaijoga čázádatguovllus. Dat gurrejuvvui ja buhtistuvvui čakčat 1992. Luhtehas ii goddán guliid lágádusas. Raovvenjárgga semináras dutkit muitaledje, ahte G. salaris ii leat vel dán rádjai gávdnon Anáraj ja Ohcejoga luonddučáziin.

Norgga bealde stuorra dahpat

G. salaris lea dábálaš ovdamearka das, makkár vahágiid áibbas várahis luhtehas sáhttá dagahit, jos dat sirdojuvvo ođđa birrasii. Luhtehas gárttai várra Norggas 1970-logus moatte šaddadanrusttegii Ruoŧas buktojuvvon luossaveajehiid mielde. Dál dihttojuvvo ahte luhtehas lea doppe leavvan goitotge 42 johkii. Luhtehasat leat sakka geahpedan veajetšattu ja 3-5 jagi maŋŋá maiddái sállašiid.

Norggas leat viidát dutkan luhtehasa ja dan váikkuhusaid Atlántta lussii ja luossanáliide. Maiddái luhtehasa duššadanvuogit leat dárkilit dutkojuvvon. Lea ee. gávnnahuvvon ahte Nuortameara luosas lea lunddolaš bealuštanmekanisma luhtehasa liiggálaš lassáneami vuostá, muhto Atlántta luosas dat váilu. Dán iešvuođa dorjot maiddái Ruoŧas ja Suomas dahkkojuvvon áiccut.

Roavvenjárgga semináras muitaluvvui maiddái, ahte G. salaris ii gierdda sáltečázi. Lea fuomášuvvon ahte luhtehas leavvá jogas johkii dušše dalle, jos joganjálmmit leat seamma vuonas, dasgo vuonaid čáhci ii leat menddo sálttis. Ivgubađajohka lea davimus johka Norggas, gos luossaluhtehas lea gávdnon. 1988 mirkkohuvvui vuđolaččat joga váldoroggi, dát doaibma livččii galgan goddit buot guliid váldorokkis. Jurddašuvvui ahte seammás jápmá maiddái luhtehas, muhto ná ii goittot geavvan. Moadde jagi dassá gávdnui juo luhtehaš luossaveajehis, nappo mirkkohus ii lean lihkostuvvan. Luossaluhtehasa leavvama dutkan lea álggahuvvon maiddái Báhčaveaijogas, gos lea váldojuvvon ollu guollecájáhusat. Suoma meahcivalji- ja guolledoalu dutkanlágádus ja veterináraeiseválddit leat ovttasráđiid dutkagoahtán, man viidát luossaluhtehas gávdno Báhčaveaijoga čázádagas ja guovllu guollešaddadanlágádusain. Juo giđđat 1993 dutkojuvvojit nu ollu guolit go vejolaš. Seammaláhkai čilgejuvvo, mat čázádaga luossaguliin sáhttet leat luhtehasa "isidin". Báhčaveaijoga čázádagashan váilu luhtehasa deháleamos isit, mearraluossa. Jos luhtehas lea njommon guliide, mat leat dasto beassan Anárjávrái, de dat ii mearkkaš vealttakeahttá dan ahte guliide lea loahppaahkái njommon luhtehas. Norgalaš dutkamušas lea gávnnahuvvon ahte luhtehas eallá ja lassána ee. girjeluossaoaivádagas, muhto jávká eará guliin sierra dollojuvvon guliin. Earret guollešlájaid maiddái ovttaskas guliid gaskkas leat fuomášuvvon stuorra earut, muhtin guolit girdet buorebut luhtehasa go nuppit eará guolit. Guoli vuostálastinnákca molsašuddá maiddái jagiáiggiid mielde.

Maid berre dahkojuvvot?

G. salaris lea nappo luossaluhtehas, ja danin Báhčaveaijoga čázádagas eai leat vuordimis seammalágan vahágat go leat dáhpáhuvvan Norgga jogain. Detnui ja Njávdánjohkii ii oaččo luitit luhtehasa. Deanu jahkásaš sálašárvu lea sullii 3 miljovnna euro. Jos mielde rehkenastojuvvojit lustabivddus Dean leahkái boahtti ruđat, de sálašárvu badjána sullii guovttegeardásažžan. Danin luhtehasa leavvan galgá ovddalgihtii hehttejuvvot nu bures go vejolaš. Guliid ii oaččo sirdit eará čázádagain dáidda čazádagaide. Ealli guolli njoammuda buot álkimusat luhtehasa nuppi guollái. Njuoska njuovobivdosiid ja fatnasiid ii oaččo eisige sirdit njuolgga čázádagas nubbái. Buot bivdodárbašat galget vuos goikaduvvot, omd. diimmu báhkadeapmi 60 gráđa sávnnis lea buorre desinfiserenvuohki. Dan jáhkái leat plánemin maiddái desinfiserenčuoggáid guvlui boahtti lustabivdiid bivdodárbašiid várás. Guliid čoliid, čollenčázi ja guliid fievrridančázi ii maiddái oaččo sirdit nuppi čázádahkii. Erenomážit deattuhuvvui ahte guolástusa oktavuođas ii oažžo geavahit eará guovlluin Suomas buktojuvvon ealli dahje jápmán guliid seaktin.

Meahcivalji- ja guolledoalu dutkanlágádus geahččala buot vejolaš vugiigin hehttet luhtehasa leavvamis iežas lágádusaide Anára guovllus. Plánat leat juo dahkkojuvvon dan várás, jos geavašii nu funet ahte luhtehas gávdnošii nuppi dahje guktuin lágádusain. Anára guovllu muhtin guollenáliid dikšun sáhtášii dalle gillát.

Deanu luosa árbeiešvuođat leat vurkejuvvon galmmihemiin luosa guovssa. Maiddái Deanu luosa eadneguollemáttodat várra vuođđuduvvojit. Dát doaimmat eai boađe olus máksit, eandalit dalle, jos dáid doaimmaiguin sáhttá gádjut Deanu luosa. Norgalaččat leat galmmihan juo Njávdánjoga luosa guovssa. Muhto, luhtehas ii leat vel Deanus iige Njávdánjogasge, ja danin luhtehasa leavvan galgá hehttejuvvot buot vejolašvugiiguin.

Ruovttoluotta