Dán jáhkasaš boazodutkanbeaivvit dollojuvvojedje Gápmasa boazodutkanlágádusas 26-27.4.2007. Dutkabeavvit leat dollojuvon 1995 rájes juohke jagi. Go mun veháš maŋosguvlui geahččadan daid temaid, mat dutkanbeivviin leat gieđahallojuvvon de oaidnit ahte doppe oidnojit dakkár áššit go
1) Bohcco biebmu, makkár vuimmiid alde lea boazu, lassáneapmi, parasihtat, buohcuvuođat, genehtalašvuohta, gorutráhkadus ja eallindoaimmat,
2) Guohtoneatnamat ja biebmošattut: guohtoneatnamiid dilli, mearri, atnu ja gierdannávccat, šaddaduvvon fuođaršattut, lassebiebman ja luonddu biebmošattut ja daid buvttadus, 3) Boazodoallu: statistihkat, boazobuktagat, boazodoallovuogit ja ekonomalašvuohta.
4) Boazodoallu ja luonddusuodjalus, boazodoallu ja vuovdedoallu

Boazobeivviid áigge bođii oidnosii, ahte beaivválaš boazodoalu vuođđun dárbbašuvvo bissovaš vuođđodutkan. Vuođđudutkama vuođul lea dan radjai cialggaduvvon ee, mo boazu vuogáiduvvá arktalaš guovlluide ja mo dat geavaha biepmu. Dákkár dutkamiin lea maiddái čilgejuvvon bohcco vara čoakkádus, gorutráhkadus, eallindoaimmat ja parasihtat ja dat, mo parasihttadálkun váikkuha bohccui.

Maŋimuš jagiid áigge leat dutkit čielggadan miessebuvttadusa ja misiid ortnega ja seailuma, mat leat erenoamáš dehálaččat boazodollui. Badjel 75 % njuovvanbohccuin dáppe Suoma bealde leat miesit. Dutkamiin lea čilgejuvvon, mo bohccuid sáhtášii merket ođđaláhkai ja seammás leat geahččalan radiosáddenbiergasiid jápma bohccuid gávdnama várás.

Jos boazodoallu galggaš gánnáhit, de bohccot galget leat buori ortnegis. Bohccuid ortnega leat dutkit čuvvon sierra jagiáiggiid Gápmasa iskkadangárddis ja bálgosiin. Maiddái gilvovuojániid ortnega ja áhtama gilvvu maŋŋá leat čuvvon nu, ahte leat váldojuvvon varra- ja deahkkečájánasat.

Dutkit leat juo guhkit áigge dutkan guohtoneatnamiid dili daningo guohtoneatnamiid mearri ja guntu váikkuha dasa, makkár ortnegis bohccot leat ja man ollu dat buvttadit. Suoma boazodoalloguovllu bálgosiid dálve- ja geasseguohtoneatnamiid meari ja dili dutkit leat dutkan báikki alde ja satelihtagovaid dulkomii vuođđuduvvi gáidduskártenteknihkain. Maiddái guohtoneatnamiid anu ja gierdan- ja buvttadannávccat leat dutkojuvvon. Bohtosat cajehit, ahte Suoma Samis lea velage liikkas ollu boazu. Daid boazobeivviid oktavuođas bođii ee. doavttir Mauri Nieminen erenomaš buorre ovdasagas oidnosii mo jeagelguolbanat leat maŋimuš 20 jagi áigge goarranan garra fartain.

Nube guohtoneatnamiid eará atnu ja stuorra boazologut leat dáid maŋimuš logijagiid áigge čuohcán guohtoneatnamiid dillái ja boazodoalu gánnáhanmunnai. Dan sivas bohccuid lassebiebman lea boahtigoahtán eanet ja eanet atnui maiddái boazoguovllu davimus bálgosiin. Dan birra halai lektor Veikko Maijala. Su mielde vuosttas biebmaniskkadeamit dahkkojuvvojedje Gápmasa iskkadangárddis juo 1980-logu álggus. Biebmaniskkademiid vuođul lea jurdda gávdnat praktihkalaš ja ekonomalaš lasse- ja heahtebiebmanvugiid bohccuide. Aiddo dál lea jođus dutkan, mainna čilgejuvvo mo birra jagi biebman váikkuha bohccuide ja boazodollui.

Boazodutkanbeivviid ooktavuođas bođii maid oidnosii, ahte boazodoalu sáhttá juohkit guovtte sadjái: boazodollui, mas bohccot guhtot birra jagi luondduguohtoneatnamiid ja boazodollui, mas bohccot ellet lasse- ja heahtebiebmama veagas. Lassebiebmamis fuođar, dábálaččat suoinnit, dolvojuvvo meahccái dahje bohccuid bibmet gárddis. Gárdebiebman dáhpáhuvvá Suomas eanaš boazodoalloguovllu mátta- ja gaskaosiin, meahcisbiebman fas boazodoalloguovllu gaska- ja davviosiin. Áldduid guottehit ja misiid bibmet gárddiin muhtun bálgosiin maiddái Sámiguovllu bálkosiin.

Buohcuvuođaid, dávddaid ja parasihtaid gávdnon bohccuin lea ollu dan duohken, makkár ortnegis leat bohccot ja mo bohccuiguin bargojuvvo, omd. gárdebiebman. Suoma bohccuin leat dábálaččat hui uhccán buohcuvuođat ja dávddat. Duohta lea gal ahte dán ášši leat dássážii viehka uhccán dutkan. Dáid jagiid leat dutkan ja veardádallan sierra parasihttahehttenvugiid ja dan, mo dálkun váikkuha bohccuid ortnegii ja bohcconáhki kvalitehtii ja gierdilvuhtii. Dálkkodeami ulbmilin lea veahkehit bohccuid seavzit badjel dálvvi ja buvttadit dearvvas misiid ja buoridit boazodoalu gánnáheami. Bohcuid dálkkodeapmi parasihtaid vuostá lea daid áiggiid hui dábálaš Suomas, sullii 80 % bohccuin dálkkoduvvojit dál jahkásaččat. Dálkkodeapmi álggahuvvui 1970-logus gurbmáid ja sávlagiid vuostá. Daid áššiid birra muitiiliigga prof. Antti Oksanen ja čibitdoavttir Sauli Laaksonen.

Bohccobiergu lea dearvvaslaš. Bierggus lea hui uhccán buoidi ja ollu energiija. Bohccobierggus leat valjis minerála- ja vátneávdnasat ja máŋggalágan vitamiinnat, ovdamearkka dihte C-vitamiidna lea 4-5 geardde eanet go šibitbierggus. Daid áššiid birra čilgii helssetlaš suorra restoraŋga goahka Markus Maulavirta.

Meahcis johtin dáhpáhuvvá mohtorgielkkáin, njealjejuvllagiin, mohtorsihkkeliiguin ja traktoriin. Dáid jagiid bohccuid ozus ja čohkkemis leat geavahan maiddái helikoptera. Beatnaga atnu lea dán áigge dábálaš šat dušše davveoarjeosiin Samis. Birrajagáš gárdebiebman ii leat dássážii gánnáhan eanaš osiin boazodoalloguovllus. Boazodoallovugiid ja dan, mo boazodoalu fidnejuvvo gánnáhit dutkojuvvo dađistaga. Daid áššiid birra muitalledje MTT dutkanlágadusa dutkit prof. Puurunen, dutkit Jussi Tuomisto ja Kaija Saarni. Dán geardásaš boazobeivviide oasálaste badjel 150 olbmo; dutkit, boazoisidat, badjelolbmot ja eará berošteaddjit.