Sámit ledje ordnen luondduriggodagaid geavahusa ja hálddašeami nu, ahte sis ledje siiddat viehka viidát dálá Suoma rájiid siste. Siidavuogádat govččaige gaskaáiggi loahpas Fennoskandia davviosiid, muhto ruoŧŧelaš-suopmelaš servodat leavvagođii goittot vehážiid sámesiiddaid guovlluide ja bahkegođii daid ala. Iešalddes viiddis Sámeeana čoahkkanii dáin sámesiiddain nu ahte okta sámisiisda vástidii vearrodállolaččain čoahkkaneaddji servosa.. Dalá Sámeeatnama rájiid Suomas eanamihtideaddji mearridii kártii 1675:s. Gearretbeavdegirjjiid mielde Sámi rádji jođii 1600-logu loahpas ja 1700-logu álggus Eanodagas Gihttela bokte Guossámii. Sámeráji davábeale guovlluid gehčče gullat sámiid eatnamiidda, main sis lei vuoigatvuohta guolástussii, meahccebivdui ja boazodollui sohkaeatnama alde (=vearroeana). Dan dorvvastii 1602 áddojuvvon ásahusa. Dán oamasteaddjái gullevaš vuoigatvuođa ovddas sii šadde máksit sámevearu, maŋŋeleappos eanavearu. Jai 1655 addojuvvon ásahusa milede verroeatnamii čatnojuvvon ealáhusa hárjeheapmi dahkkojuvvui nu váttisin, ahte dat gii guđii golmma jahkái geavatgeahttá eatnama, manahii dálu stáhtii. Go váldá vel vuhtii maŋŋá addjouvvon plákahttaid ássandoaimma ovddideamis ja rájdjá- ja ráfisoapamusaid, de oažžu dadjat ahte min vuoidatvuođaortnet ii dovdda eará go dárkkilit vearroeatnamii čatnojuvvon ealáhushárjehanrievtti. Daŋge birra sámisiida sáhttii dahkat spiehkastaga. Dan seamma bohtosii lea boahtán maiddái čielggadanolmmái Wirilander, gii árvalii, ahte sámisiiddas eai olbmot hálddašan ja oamastan obmodaga kollektiivvalaš vuođu alde, muhto báicce nubbegežiin.

Ovddit áiggiid eanageavaheami birra

Váldoservodagat beroštišgohte davviguovlluin juo 1200-logu rájes. 1340:s addojuvvui ng. Telge mearrádus dan dihte, go sámiid ássanguovlluide Sámeeatnama máttaosiide ledje boahtigohtán Ruoŧas olbmot ja birkelaččat ballagohte ahte sii eai sáhtáše šat vearuhit sámiid. Jagi 1340 mearrádusa mielde vearrogeatnegasvuohta eatnamii ordnejuvvui sierra lága vuođul. 1358:s gonagas Erik Magnusson attii dáhkádusa, man mielde sámiid ii ožžon hehttet geavaheamis eatnamiiddiset. 1542:s gonagas Gustav Vasa celkkii váldegotti meahcceguovlluid ruvnna opmodahkan. Gonagas ii goittot heaittihan sámiid dološ vuoigatvuođaid guollečáziide ja bivdoeatnamiidda, muhto dagahii julggaštusainis dan ahte sámit gárte máksit dain vearu. Gonagasa julggaštus huksii vuođu ng. regálaohppii, man mielde ruvdna lei alimus oamasteaddji ja earát ruvnna dáhtus sorjavaš vuolleoamasteaddjit.

Suomas sámerájis ii lean goassige dakkár mearkkašupmi go Ruoŧa bealde. Hamina rafisoahpamuša maŋŋá Suopma šattai autonomalaš oassin Ruoššas. Ruoŧa válddi áigge álgán sámisiidaid ovdánanhistorjá joatkašuvai, muhto seammás dat maiddái jođálmuvai Ruošša válddi áigge 1809-1917. Lappi gihligotti ássit ledje luitojuvvon persovnnalaš mávssuin ja soahtebálvalusas. Suoma sámeguovllus joatkašuvai ođđaásaiduhttin miehtá Ruošša válddi áigge. Ođđadálut vuođđuduvvodedje Ruošša áigásaš njuolggadusaid vuođul, goittoge nu ahte sámisiidda olbmot ledje mielde mearrideamin gosa dállu vuođđuduvvo ja sii besse maiddái dadjat maŋimuš sáni dan birra ahte vuođđuduvvogo ollege dállu. Dákkár vuohki joatkašuvai gitta 1875 rádjái. 1877 rájes siidda olbmot eai šat beassan leat mielde dáluid vuođđudanproseassain.

Duogášjurddan orru leamen leamaš miella beassat Jiekŋaábiin oktavuhtii. Jagi 1851 meahcceásahusa mielde stáhta meahcceeatnamat galge geavahuvvot ođđadáluid vuođđudeapmái ja lasseeatnamiid addimii sekundáralaččat. Dalle biddjojuvvojedje meahccedoalu beroštumit eanadoalu beroštumiid ovddabeallai. Nuba vuosttas ođđadáluid viidodagat dálá sámieatnamis ledje oalle stuorrát.

Ruošša válddi áigge oassi anáraččain luhpe goahteeallimis ja álge ođđadálolažžan dahje ruvnnameahccetorpárin. 1886:s ásahuvvui meahcceláhka, man mielde gillegottiid olggobeale vuovddit ja meahcceeatnamat gullet stáhtii, jos priváhtaolmmoš ii sáhttán čájehit daidda buoret vuoigatvuođalaš ákka. Stuorrajuogus, mii gergojuvvui buorre muddui eatnamiid hárrái 1950-logus ja čáziid hárrái 1990-logus, báhce váldooassi eatnamiin ja čáziin stáhta hálddašanválddi vuollai.

Máŋggas, geat eai dovdda ášši, leat čuoččuhan ahte go sámevearu máksán lappalaččat vuođđudedje ovdal jagi 1875 dáluid, de sis livčče lean earálágan ovddut, dárbbut, servošat ja láhkamearrádusat go boazodoaluin bargan badjesámiin. Eanangirjjiid mielde lea duohtavuohta ahte ođđadálolažžan álgán anáraččat leat bargan bohccuiguin áibbas seammaláhkai go dat sámit geat fárrejedje Supmii Ruoŧas ja Norggas 1840-logu maŋŋá. Seammaláhkai guolásteaddjisámit leat doallan šibihiid dego ođđadálolaččat ja nuppe dáfus doallan bohccuid dego boazosámit. čuoččuhange ahte stáhta hálddašan eana- ja čáhcegeavaheapmi nk. sámiealáhusaid jođiheamis joatkašuvai árbevirolaš vuoigatvuođalaš vieru mielde 1970-logu rádjai.

Stáhtaváldi ja sámit

1990:s geigejuvvui dáppe Suoma bealde ministtar Puhakkai smiehttamuš evttohussan sámeláhkan. Sámeláhkaevttohusa ulbmilin lei dan 1 §:a mielde earret eará máhcahit sámiide vuoigatvuođa eatnamiidda, čáziide ja ealáhussii. Dán váldoprinsihpa ollašuhttima várás evttohuvvui sámelága 10 §:s ahte dállojuogu olggobeallai báhcán eatnamiin dahjege lagamustá stáhtaeatnamiin hábmejuvvošii sámeoktasašeana, mii livččii gullan oamastanvuoigatvuođain láhkaevttohusa vuođul vuođđudit jurddašuvvon sámesiiddaide. Meahcceráđđehusa sadjái livčče boahtán sámesiiddaid hábmen meahccedoallo-ovttastusat. Vuoigatvuođaid oažžun galge šaddat sámit gielalaš ákkaid vuođul ja sámesiiddat láttemállesaš bálgosjuogu mielde. Cealkámušaid addima oktavuođas goittot fuomášuvvui ahte dákkár málle ii mannan oktii árbevirolaš vuoigatvuođalaš árbevieruiguin.

Sámi Parlameantta árvalusa vuođul ásahuvvui 1993:s bargojoavku válmmaštallat evttohusa sámediggeláhkan. Bargojoavkku smiehttamuš geigejuvvui 1994:s vuoigatvuođaministtar Hannele Pokkai. Máinnašuvvon árvalusas evttohuvvui ahte sápmelašmeroštallan galggai rievdaduvvot. Meroštallama vuođđun ii livčče lean šat dušše giella- ja iešidentifikašuvdnaágga, muhto dál sápmelažžan sáhtii dohkkehit maiddái dakkár olbmo, gii lea merkejuvvon eanagirjjiide, vearroguoddinlogahallamii ja heaggagirjjiide jagiid 1875-1923 ja su maŋisboahttiid. Lappalaččas dahkkojuvvui ná sápmelaš. Sámediggelága ulbmilin ii lean váldit beali stáhtaeatnamiidda guoski vejolaš dološ oamastanvuoigatvuođaide, muhto láhčit vuođu sámiid kulturiešstivrejupmái. Árvalusas vuhttui goittot ahte lága oktan ulbmilin lei áiggi mielde sirdit stáhtaeatnamiidda (=ovvdeš sámisiiddaid eatnamat) guoski vuoigatvuođaid sámediggelágas oaivvilduvvon sámiide. Alimus Hálddahusrievtti duopmu 1999 oktan ákkastallamiinnis čielggasmahttii ja čájehii Sámedikki doaibmaválddi. Dat lea buresboahtán ja dárbbašlaš, vai dálá moivás dilli čielgagoahtá.

Dán hisatorjjálaš ovdáneami man mii sáhtit oalle dárkilit čuovvut 1340 addojuvvon Telge mearrádusa odnábeaivve rádjái, nanne dan ahte Suoma sámiguovlu lea leamašan ortniiduvvan servvodaga oassi, mii doaimmái lágalaš vuođu alde.

Norgga stáhtaministtar Bondevik'a sáhkavuorru Norgga sámedikki dievasčoahkkimis 28.9.1999 lei miellagiddevaš ovdamearka das, man vuođu alde Norgga, Ruoŧa ja Suoma eana- ja čáhceoamastanvuoigatvuođaid sáhtášii čoavdit ja máhcahit dáid riikkaid sámiide. Bondevik'a mielas Norga lea vuođđuduvvon eatnamii, man oamastit norgalaččat ja sámit. Davviriikalaš dásis galggašii su mielas ovdánit nu, ahte fidnejuvvošii áigái davviriikalaš sámekonvenšuvdna oktasaš prinsihpaid mielde nu, ahte seammás váldojuvvojit vuhtii sámiid eana- ja čáhcevuoigatvuođat.

čearddalaš nákkuid garvima várás galggašii mu mielas váldit atnui dáppe Suoma bealdege Norgga málle, man mielde dasto čilgejuvvošedje sámiid ja lappalaččaid eana- ja čáhcevuoigatvuođat. Sáhtášii mannat ainge guhkkelebbui ja čilget, gokko sámiid ja lappalaččaid suomagielat maŋisboahttiid árbevirolaš vuoigatvuođat earránit. Ná livččii vejolaš garvit guhkes diggonproseassa ja ovdánit politihkalaččat almmá ahte čuožžilit vuostálasvuođat ja oažžut áigái politihkalaš čovdosa dáid berošteaddjijoavkkuid gaskkas. Dán málle mielde sáhtášii vel goas nu oažžut áigái davviguovlluid eanahálddašanorgána, mas livčče ovddasteaddjin sámit, lappalaččat ja eará berošteaddjijoavkkut. Stáhta eatnamiidda ja čáziide guoski vuoigatvuođaid dáfus galgá mu mielas čuovvut dálá stáhtanjuolggadusa ja čoavdit oamastanriidduid rievtti ovddas. Jos áigu šiitit stáhta oamastusa eatnamiidda ja čáziide ovddes sámesiiddaid guovlluin, de gártá čilget ášši historjjálaččat jotkkolaš dáhpáhusráiddu vuođul omd. jagis 1695 otnábeaivái. Dušše dat buktá bissovaš čovdosa dálá dillái. Imaštalange sakka go bargojoavku ii dasa váldán beali?

Ruovttoluotta