Vuosttas geardde gárten jearadit dutkandieđuid giđđat 1968 go bohccot duháhiid mielde jápme Muotketuoddaris. Jápmán bohccuid gundu orui leamen vuosttas vilpastemiin oalle buorre. Mánggain jápmán bohccuin lei coavji luoddanan luoddanan. Luohtehahtti čilgehusaid lei váttis gavdnat dan ja vel čuovvovas giđain joatkašuvvan boazojamuide. Dutkandieđuid vailuma ovdii maid garten nuorra hárjehallin geassit 1969, goas šadden imaštallat dan go meahcceráđđehus vuvddii Anárjávrre oalgejoagaide duháhiid mielde turistaide oaivvilduvvon lobiid. Go jerren siva dasa gullen, ahte eai turistat bivdde suige dábmotveajehiid, muhto dákkár mielledapmohiid mat oba eallenagi ellet rávdnječázis. Dakkaraš diehtemeahtunvuohta orui imašlágan.

Duoid dáhpáhusaid maŋŋá lea ollu addojuvvon olggos dutkanraportat bohccuid guohtoneatnamiid dili ja erá daidda guoskevaš áššiid birra, seammalahkai mii diehtit dal ollu eanet mearraluosa, dapmoha ja čuovžanaliide váikkuheaddji áššiid birra. Oažžuge dadjat ahte dal lea nu valljis dutkandiehtu ahte mii diehtit darkilit manlágan doaimmaiguin guohtoneatnamiid dilli buorrana dakkarin go dat ledje 1950-logu aigge. Dahje makkar guolastusnjuolggadusain luossa, dapmot ja čuovžanálit ceavzigohtet. Das mun hálidan giitit fuođđo ja guolledutkiid, geat leat iežas áiggi seastegeahttá bargan midjiide samiide dehalas luonddu manggalaganvuođa gáhttema beales.

Nube lágat ja daid ollašuvvamii darbbaslaš vuogit berrejuvvojitge nu callojuvvot, ahte dat suodjalit olles samieatnama luonddu, iige dušše dan muhtin unnit osiid. Dutkandiehtu áddá vejolašvuođaid polidihkkálaš njunnosiidda dahkat dakkšr mearrádusaid, mat leat famus guhkit áiggiid. Dat lea dehálaš danne go Sámis buot šadduid ja ealliid šaddan váldá eanet áiggi go máddeleappos. Mu mielas dutkiid bargun lea buvttadit luohtehahtti dieluid, ii dahkat politihkka. Polidihkkálaš mearradusat leat dalle sihkaris vuodu alde go dat vuođđuduvvet luohtehahtti dieduide.

Dutkantiehtu áddá maid vejolašvuodaid dasa ahte mii sáhtit viimmatge bissehit min eatnama ekosystemaid billisteami. Liiggás golaguvvon dalveguohtoneatnamiid berre oazzut dakkar ortnegii ahte bohccuin lea maid dalvit guohtun ja ahte daid ii darbbaš biepmat fuođđarin. Dat mearkasivčče ahte divrras biepmama sáhtášii maid geahpedit. Mii diehtit dal man divrrasin dakkár boahtá badjeolmaide. Lihkkus dutkit sáhtet iežaset dieđuid vuođul juo dal muitalit maidda áššiide olbmo doaimmat samieatnamis vaikkuhit.