Deanu luossa lea bivdon jahkečuđiid áigge. Deatnu lea mávssoleamos luossajohka Norggas ja guolástánriekti doppe mearrášuvvá earáláhkai go eará jogain. Guolástanrievttit várrejuvvojit oaiveáššálačat johkaleagi fastaássiide. Eisseválddiin lea vuoigatvuohta mieđihit guolástanrivttiid guolástanbiire fastaássiide Norgga ja Suoma gaskasaš guollástansoahpamuša mielde. Olggobeale olbmot eai Norgga bealde fidne goassige dievaslaš rivttiid, sidjiide dušše mieđčihuvvo dihto lohpemearri oanehat áigái. Giđđat luosat gorgŋot Dean badje- ja oalgečáziide gođđat ja čakčat dat ruoidnan guolit golget miehterávdnjái merrii dálvái. Dat guolit mat leat menddo heaju luoitit merrii ja danin báhcet johkii dálvái. Mađe arabut giđđat luosa bivdá, dađe buorebut luosaid goddá. Dálá Dean guolástan njuolggadus mearrida bivdoáiggi, dan guhkkodaga ja álginbeaivvi. Obba Detnui guoski guolástanráddjehusat leat čielgasit boahtán Badje-Deanu olbmuid buorrin. Luossa sállaša leat juohkimin odnábeaivve Dean leagi olbmuid lassin turisttat, geat mannan jagi lotno sullii 8 000 guolástanlobi. Guolástanráddjehusat mat leat leamaš fámus 1950 rájes, leat dáhkidan luosa gođu jogas ja veajetbuvttadeami. Suoma ja Norgga gaskasaš guolástansoahpamušaid geažil measta buot Deatnogátti olbmot leat vuot muosáhan luosa.

Dál galggašii duođaid smiehttagoahtit, mo luossabivdu ordnejuvvo nu, ahte Deanuleagi sámit ávkašuvvet das nu ollu go vejolaš. Vuosttaš ášši lea ahte bivdu ordnejuvvo ekologalaš vuođu alde nu, ahte váldojuvvo vuhtii luosa eallinvuohki. Váldo-Deanus lea iežas luossanálli, oalgejogain fas iežaset luossanálit. Luossaveajehat ellet jogas 3-8 jagi ovdalgo luitet merrii, gos dasto rávásmuvvet olles šaddui. Luossa goargŋu ruovttujohkasis dihto áigge, lassána dihto áigge, oppa luosa eallima jođihit árbejuvvon iešvuođat. Dat ahte Deanus gávdnojit máŋggat luossanálit lea stuorra riggodat, omd. dahká vejolažžan guhkit bivdobaji.

Deanu luossabivddu ii oaččo atnit Suoma bealde dušše Ohcetjoga gieldda olbmuid áššin, muhto galgá oaidnit ollu viidáseappot. Luosa goargŋunguovllus leat dál gildojuvvon buotlágan guollegilvimat, nu ahte luossanáliid seailun ja lassáneapmi lea ollásit dan duohken, man bures luossabivddu ordnen lihkostuvvá. Ieš lean dan mielas ahte fierbmebivdu galgá geahpeduvvot, amaset luossanálit vátnut. Norga lea juo 1989:s gieldán áhpegolgadeami mearas iežas guovllučáziid siste ja lea ráddjen vuotnabivdduge.

Dál galggašii roahkkadit ođđa oainnuiguin guorahallat Deanu luossabivddu ordnemis. Ráfáidahttináigi galgá guhkiduvvot Deamuvuonas. Dál deanuluosa eai bivdde earret Fearsulluid bivddu oppanassiige ábis. Danin luossanáliid lassáneapmi lea ollásit gitta Deanu ja Deanuvuona bivddu muddemis. Luosa gođđosadjeguovlluid ássit galget fidnet govttolaš oasi luossasállašis. Náhan ii leat dál Deanus. Anárjogas šaddet 20 % Deanu luossaveajehiin, muhto guovllu olbmuid sálašoassi lea vuollel 5 % oppanassállašis.

Dego Eero Niemelä doaktárgirjji bohtosat čájehit johkagierragiid veajetbuvttadeami sáhtášii lasihit dálážis sakkage. Doppe leat valjis vuogas rávdnje- ja guoikasajit, main lea váilevaš veajetbuvttadeapmi. Luosa buot eallinmuttuid gáhtten nanne luossanáliid máŋggaláganvuođa. Deanu čázádaga johkagierragiidda galggašii fidnet goargŋut eanet luosaid go dál. Muhto vai ná dáhpáhuvvášii, de bivdovuogit galget rievdaduvvot ja bivdu dássidit ráddjejuvvot. Mii dárbbašat dán áššis bealehis dutkama, mas leat mielde maiddái Sámediggi ja báikkálaš sámeovttastusat.

Lunddolaš veajetbuvttadeami buorráneapmi lasihivččii guhkit áigge siste Deanuleagi olbmuid birgenvejolašvuođaid. Dás ávkašuvašedje maiddái dat sámit, geain leat smávva turistafitnodagat. Deanu bivddu ordnettiin galget váldojuvvot vuhtii sierra berošteaddjijoavkkuid oainnut ja báikki olbmuid árbevirolaš bivdovuogit ja -vuoigatvuođat. Luosa ovddosguvlui márkanastimis fuolahivčče báikkálaš sámefitnodagat.