Duiskalaš dieđaáviisa Bild der Wissenschaft almmustahtii njukčamánus 1995 ártihkkala, man Hans-Dieter Heck lea čállán. Das duiskalaš luonddufilosofa ja kulturdutki professor Klaus Meyer-Abich buktá ovdan iežas jurdagiid dálkkádaga liegganeamis.

Álo go dálkkit veháge rivdet das masa leat hárjánan, ollugat suokkardit šaddovisteihtaga ja dálkkádaga liegganeami - vehá lieggasot dálkkit livččet gal oalle vuohkkasat! Nuppiid mielas fas dakkár jurddašeapmi lea issoras gehppesmielalaš. Sii govahallet mielasteaset, mo polárajiekŋa suddá ja riddoguovllut báhcet čázi vuollai mearragierraga badjáneami dihte, stoarpmat bossot guorraneaddji ádjoeatnamiin ja tropihkas ja subtropihkas vádjolit miljovnnat dálkkádatbáhtarat davás. Sin mielas dálkkádatkatastrofa čuohcá juohkehažžii danin, go mii eallit seamma máilmmis.

Dutkamušas, mii gieđahallá dálkkádaga nuppástusa máilmmiviidosaš váikkuhusaid, lea duođašduvvon, ahte jurdda buohkaid oktasaš vuorbbis doallá deaivásat oalle uhcán dalle go birasvahágat áitet. Oaivetesá lea: leat dušše vuoitit ja dáhpejeaddjit, go dálkkádaga nuppástus čuohcá olbmuide earáláhkai sin dili ja guovllu vuođul.

Dálkkádaga nuppástusat mearkkašit olbmo ja luonddu eallindiliid rievdama. Vaikko dálkkádat váikkuhage midjiide ja eará sivdnádusaide, de nuppe dáfus ii galgga vajálduhttit, ahte nuppástusaid leat dagahan olbmo ekonomalaš doaimmat.

Mii lea liegganeami konkrehtalaš váikkuhusaid ? Maid geavatlaččat mearkkaša, ahte šaddoavádagat levvet davásguvlui ? Leat rehkenastán, ahte Sibirijás avádat leavvá 500 km, Ruošša oarjjábealde 200 km davás. Vuosttažin agiduolloguovllut suddagohtet, goas dain luovvana hui ollu hilladioksida. Dát fas lasiha šaddovisteihtaga. Lea vuordimis, ahte tundras šaddet lasta- ja beahcemuorat nu, ahte muorrabuhtadeapmi lassána. Maiddái bealdoguovllut levvet davás.

Islándii šattašedje čielga ovddut. Jus temperatuvra goargŋu neallje gráđa, de šaddanbadji álgá beannot mánu árat. Suoidnešaddu lassána, ja nuppe dáfus fas, go dálvvit otnot, de sávzzat eai dárbbas nu olu fuođđariid. Sávzzaid guohtoneatnamiid šattešvuohta buorrána hirbmasit, sávzzaid deadduge lassána. Seammasullasaš vuordámušat leat Suomas ja maiddái Japána daváguovlluin, gos riissa šaddadaneatnamat lassánit measta guovttegeardánin.

Dutkit einnoštit buorre ovdduid maid ođđaáigásaš industriijai, mii lea davvin olbmuid birgejumu dáfus dehálut go eanadoallu. Fitnodagat ceagganit ovddimusat dohko, gos eallin lea vuohkkasamos, nappo guovlluide, gos beaivi báitá ja lea bivval. Industriija ceavzinguovllut viidot davás.

Industriijaeatnamat, mat leat meneštuvvan buoremusat, leat liehmus davveguovlluin. Industriijaeatnamat ávkašuvvet dálkkádaga nuppástusas. Juohke dáfus dat sáhttet ieča veahkehit iežaset. Omd. Hollánddas leat nagodan dáistalit stoarpmaid vuostá, eará guovlluin garra dálkkit livčče duššadan visot. Go dálkkádat lea jámma liehmu, de olmmoš nagoda dáistalit luonddukatastrofaid vuostá.

Goalmmát máilmmi eatnamiin eai leat sáhttán ráhkadit seammalágan infrastruktuvrra, muhtin muddui eai dange dihte, ahte monsunaarvvit, stoarpmat, taifunat ja dulvvit golahit dáid dálkkádatavádagain ollu eambo energiija. Dálkkádaga nuppástusa nubbi bealli oidno goalmmát máilmmis: doppe bohtosat sáhttet leat vahátlaččat.

Temperatuvrra badjáneapmi čuohcá vuosttažin šattuide. Surgamus dilis leat dálkkádaga nuppástusa oktavuođas dat guovllut, maid birgejupmi lea eanemusat čatnasan árbevirolaš eanadollui, nappo guolmmát máilmmi eatnamat. Goalmmát máilmmis earáge ekonomalaš doaimmaid vuođđun lea eanaš biomássa geavaheapmi dahege eanadoalubuvttadusat omd. muoraid geavahus. Jus dáid eatnamiin eanadoallu gillá vahágiid dihte daid birgejupmi hedjona. Dilli lea earenoamáš suorggahahtti eatnamiin, mat gillájit goikkádaga dihte danin, go lea vuordimis, ahte sáttoávit levvet seammas go dálkkádat lieggana.

Earenoamáš rašis dilli dálkkádaga nuppástusaid dáfus leat ee. riddoguovlluid, sulluid ja stuorra gávpogiid ássiin, geain ii leat anus infrastruktuvrrat dahege ekonomalaš resurssat. Gárggidusriikkat eai nákce almmolaččatge vuogaiduvvat ekonomalaččat nu bures , eai dušše eanadoalu hárrái. Goalmmát máilbmi dušše vuoittáhallá dálkkádaga nuppástusain.

Jus "oktasaš máilbmi" duođaid geatnegahttá masage, de industriijaeatnamat fertešedje farggamusat hirbmasit geahpedit šaddovisteoksidaid luoitima, amaset šat eallit olmmošeatnatvuođa birrasa gosttádusain. Muhto baicce njulgešedje daid vahágiid, maid leat dán rádjai dagahan goalmmát máilbmái. Almmolaččat ii leat goittotge jáhkehahtti, ahte lagamus boahtteáiggis geavašii ná, go olbmot eai loahpaid loahpas ane iežaset eallit "oktasaš máilmmis". Leago moge govahallamis, ahte omd. Ruošša ráđđehus rahčagođašii dálkkádaga liegganeami vuostá, jus geardde temperatuvrra badjáneapmi fállá ruoššaide stuorát gordnešattu. Naba gii oaččošii amerihkkálaččaid skievttidit uhcit energiija - lea rehkenastojuvvon, ahte doppe okta olmmoš geavaha guovttegeardde eambo energiija go Eurohpas ja logegeardde eambo go gárggidusriikkain - nu guhká go ođđa eanagássagávdnosat leat stuorábut go máilmmiviidosaš geavahus.

Nu guhká go industriijaeatnamat rehkenastet dálkkádaga nuppástusa ala, dat gal hállet oktasaš máilmmi birra, muhto duohtavuođas eai bargga maidege dan buorrin. Dálkkádaga nuppástusa oaffariid ii oktage várjal ávkkástalliin. Áidna doaivu orru leamen, ahte dálkkádaga liegganeapmi áitá muhtin láhkai industriijaeatnamiidge birgejumi. Dálkkádaga nuppástusa vuorddekeahtes váikkuhusat leat omd. stuorát dulvvit ja bosttadivrriid ja malariija dahege eará dávddaid leavvan daváguvlui.