Aboriginálaid ja Torres Strait sulluid ássiid eanavuoigatvuođat

"Ovdalgo mii máhcahit čáhppes albmái daid eatnamiid, mat ledje su, máhcahit ja mieđehit dan, maid baháid leat sutnje dahkan - ovdalgo mii dan dahkat, mii bissut das, maid mii leat leamaš dán rádjai; álbmogin almmá oktilašvuođa haga; eat nášuvdnan muhto suollagiid servodahkan" (Xavier Herbert).

Herberta ulbmil lea vel guhkkin, go Austrália sierra oassestáhtaid ja guovlluid eanavuoigatvuođaide gullevaš lágat leat bieđgguid eaige leat doarvái buorit. Aboriginálaid mytologalaš máttut sivdnidedje máilmmi, ja doppe gos sivdnidettiin lea dáhpáhuvvan juoidá earenoamážiid, leat aboriginálaide dehálaš ja bassi báikit. Diehtu luonddus ja eatnamiin lea sirdašuvvan sohkabuolvvas nubbái. Eatnamiidda, lundui ja bassebáikkiide laktásit dihto vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat. Eana ii aboriginálaid mielde gula sidjiide, muhto baicca sii gullet eatnamii. Aboriginálaid osku, luondu ja identitehta geassádit oktii.

Geasa gullá guhtege eana?

Árbevirolaš aboriginálaservodat ii leat dovdan priváhtaoamastusa. Eatnamiid ja biepmu oamastedje buohkat. Árbevierru ja osku mearrededje, mii eatnamiid gulai guđege álbmogii dahje servodahkii.

Aboriginálaid mielas sii eai leat luohpahan iešvuođaset; sin oamastanvuoigatvuohta eatnamiidda lea ain fámus. Brihtalaš sirdoeanaválddi vuoigatvuođa mielde, mii muđui lea ain fámus Austrálias, easka vilges hálddahusa ja vuoigatvuođainstitušuvnna dovddastan vuoigatvuohta eatnamiidda dahká eamiálbmogis eatnama vuoiggalaš oamasteaddji. Vuoi oažžu manahuvvon eatnamiid ruovttoluotta, eamiálbmot galgá duođaštit iežas árbevirolaš oktavuođa eatnamiidda ja vuoigatvuođa gáibidit daid ruovttoluotta. Dát lea áboriginálaide hui váttis, go omd. sin oaidnu eatnamiin lea earálágan go vilges servodagas ja fas vilges servodat dovdá hui uhcán eamiálbmoga kultuvrra. Nuba eatnamiid máhcahanproseassat bistetge dávjá jahkeviissaid.

Eanaš oassestáhtain, main eanavuoigatvuođa láhkaásaheapmi lea fámus, sáhttet eanavuoigatvuođa gáibádusaid buktit ovdan dušše dat aboriginálat, geain lea árbevirolaš oktavuohta dihto guovlluide. Ollugiidda aboriginálaide, guđet ásset gávpogis lea eanavuoigatvuoiđaid gáibideapmi dan lági mielde veadjemeahttun. Evttohusat das, ahte Austrália eamiálbmogat sáhtášedje gáibidit eatnamiid dárbbu vuođul eai leat dolvon jur gosage.

Oassestáhtaid ja territoriijaid eanavuoigatvuođalágat mearredit, maid guovlluid sáhttet máhcahit dahje gáibidit ruovttoluotta. Eanaš leat jearaldagas stáhta oamastan guovllut, mat eai leat anus dahje maid eai áiggo eará atnui. Dát guovllut leat Gaska-Austrália sáttomeahcit ja nannáma davveoasi guovllut, main ásset uhcán olbmot. Nuba Davvi-Territoriija eatnamiin leatge 1/3 eamiálbmogiid oamastusas ja fas Gaska-Austrálias 1979 máhcahedje 10 % oassestáhta eatnamiin. Muhtin oassestáhtain eai leat fas jur ollenge eatnamat, mat livčče máhcaheamis. ©attolaš eatnamat leat čavga vilges olbmuid hálddus.

Oarje-Austrálias figge ásahit 1980-logu beallemuttus eanavuoigatvuođalágaid. Das goittotge geassádedje, go ruvkefitnodagat vuosttildišgohte ja ákkastalle, ahte eanavuoigatvuođa láhka mearkkašivččii nállevealaheami. Seamma áigge gopmánii ng. almmolaš láhka (mas nannejuvvojit almmolaš prinsihpat), mii lei ságastallama vuolde lihttostáhta dásis. Oarje-Austrália aboriginálat sáhttet dál aidd`al de láigohit eatnamiiddiiset ruovttoluotta, muhto láigosoahpamušat nohket, jus eatnamiid dárbbašit eará atnui, dego ruvkedoaimmaide dahje turismii.

Manin eanavuoigatvuođat?

Aboriginálaid kultuvra ja sosiála eallin vuođđuduvvet eatnamiidda. Eamiálbmot ii sáhte bargat kultuvrralaš vuoigatvuođain almmá eanavuoigatvuođaid haga, ja eatnamiid rivven geahnohuhttá kultuvrra. Dasa lassin ahte eanavuoigatvuođaid oažžun - veagal váldon opmodaga máhcaheapmi - lea morálalaš gažaldat, galget eanavuoigatvuođat fállat eamiálbmogii kultuvrralaš ja ekonomalaš vuođu, mii eastá olbmuid sosiálalaččat duvdašuvvamis eret ja addá vejolašvuođa eallit iešráđálaččat. Eanavuoigatvuođaide galgá laktit vejolašvuođa kontrolleret ruvkedoaimmaid juo eatnamiid, čáziid ja áibmoguovlluid anu.

Eanavuoigatvuođat Davvi-Territoriijas

Austrália vuosttas duođalaš eanavuoigatvuođaláhka ásahuvvui Davvi-Territoriijas 1976. Dán lága vuođul eamiálbmogat ožžo buot ovddeš reserváhtaguovlluid oktasaš oamastussii. Dasa lassin dat aboriginálat, geat sáhttet čujuhit árbevirolaš oktavuođa dihto eatnamiidda sáhttet gáibidit daid guovlluid máhcaheami. Muhto evttohus eatnamiid máhcaheamis eanadárbbu vuođul hilgojuvvui.

Máhcahuvvon eatnamiid oamastanvuoigatvuođat leat sierra luohttámušorgánain (Aboriginal Land Trusts), maid lassin leat vuođđudan hálddahuslaš ja ovddastuslaš doaimmaid várás eanaráđiid (Land Councils).

Aboriginálain lea veto-soahpamuš eanavuođudutkamiidda. Jus sii goittotge leat oktii dohkkehan dutkamiid, eai sii šat maŋŋá sáhte eastit daid. Dalle lea jearaldagas dušše vejolaš ruvkedoaimmaid rájálaš eavttuin ráđđedallan omd. bassebáikkiid ja buhtadusaid hárrái. Láhka dáhkida aboriginálaide buhtadusa, mii vástida mávssuid (royalties), maid stáhta oažžu ruvkedoaimmain. Dáin ruđain 40 % manná eanaráđiid doaimmaid ruhtadeapmái, 30 % ruvkkiid lahka ássi aboriginálaservodagaide ja 30 % territoriija buot eamiálbmogiidda. Eanaráđiid ruhtadeapmi lea goittotge buot dehálamos. Jus 40 % ii leat doarvái ráđiid ruhtadeapmái, daid ossodat buhtadusas lasihuvvo. Jus buhtadus ii buohkanassiige reahkká gokčat ráđiid goluid, stáhta lea geatnegahttojuvvon čujuhit doibmii lasi ruđaid.

Aboriginálat ja ruvkedoaimmat: ii miige čoavdemeahttun soahpameahttunvuođaid

Aboriginálaid gaskavuođat ruvkedoaimmaide eai vealtakeahttá leat negatiivvat. Sii eai gáibit, ahte ruvkket galget heaittihuvvot, muhto sii gáibidit vejolašvuođa oassálastit mearrádusdoaimmaide. Omd.Davvi-Territoriiiija minerálabuvttadusain bohte 1990-logu álggus 95% aboriginálaid eatnamiin. Dáin guovlluin álggahit jámma ođđa ruvkkiid. Daid leat nuppe dáfus maiddái vuostálastán. Ná omd. Jawoy-álbmot hilgui 1980-logus ruvkedoaimmaid oskkolaš ja kultuvrralaš sivaid dihte.

Aboriginálat ja Torres Strait sullo ássit - Austrália oljošeaikkat

Ain ođđasit jerret, mo aboriginálat geavahit daid ruđaid, maid ožžot eanavuoigatvuođaid oktavuođas. Boasttogeavahandáhpáhusaid váldet ovdan mielas čájehit, ahte aboriginálat eai leat luohtehahttit ja skievttidit ruđaid persovnnalaš ávkin. Ii fuomášuvvo, ahte "boasttogeavahusat" bohtet dávjá diehtemeahttunvuođas, hárjánmeahttunvuođas ja váilevaš doaibmanvugiin, maid sáhtašedje njulget skuvlemiin ja meannudanvuoginuppástusain.

Árvvoštallan "rikkisvuođas" ja ja "boasttogeavahusas" lea guoktilaš morála: eamiálbmogiid gáibidit geavahit omd. ruvkedoaimmain oažžun ruđaid iežaset servodaga ávkin, go fas dain máŋggageardái eambo ávkašuddi vilges olbmuin dán eai gáibit.Govva aboriginain rikkes oljošeaikkan ii vástit duohtavuođa.

Mabo-duopmu: terra nullius -fikšuvnna loahppa

Eddie Mabo ja njeallje eará Meriam-álbmogii gulli olbmo stevdnejedje Queenslándda oassestáhta riektái 1982 ja sii čuoččuhedje, ahte sin oamastanvuoigatvuohta Murray-sulluin lea ain fámus. Vuoigatvuođaproseassa bisttii badjel logi jagi, muhto viimmat alimus riekti mieđehii Meriam-álbmoga árbevirolaš oamastanvuoigatvuođa ja nannii Native Title -vuoigatvuođa. Dat lea fámus nu guhká go ráđđehus ii dan eaktodáhtolaččat ja vuoigatvuođa vugiin heaittit ja go eamiálbmogat sáhttet čujuhit, ahte sin árbevirolaš oktavuođat eatnamiidda leat ain leamen. Ná gomihedje juridalaš fikšuvnna terra nulliusas (ii geange eana) - Austrálias, mii lei ávdin ja ássameahttun ovdal vilges olbmuid boahtima.

Ruvkefitnodagat, eanadoallit, konservatiiva politihkárat ja oassái earáge olbmot eai dohkkehan Mabo-duomu. Goittotge 1993 dohkkehuvvui Native Title -láhka, mas mearredit main eavttuin aboriginálat sáhttet čájehit Native Title -eanavuoigatvuođagáibádusaid. Native Title lea viehka heittot vuoigatvuođa ágga, go dainna ožžojuvvon eatnamiid sáhttá stáhta maŋŋá váldit eará atnui. Muhtin dáhpáhusain eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta oažžut vahátbuhtadusaid ná massán guovlluin.

Dan mielde dušše hui hárve aboriginála sáhttá ávkašuvvat Native Title -lágain. Plánema vuolde leage vuođđudit foandda liigeeatnamiid skáhppoma várás. Dasa lassin válmmaštallet doaimmaid buoridit eamiálbmogiid ekonomalaš ja sosiála dili. Eamiálbmogiid iešstivren orgána, Aboriginal and Torres Strait Islander Commission (ATSIC) lea gieskat čállán lihttoráđđehussii badjel čuođi ávžžuhusa dán fáttás. ATSIC gáibida ee. buhtadusaid dolin dáhpáhuvvan eatnamiid bággoluohpademiin.

Australien - "Gemeinschaft der Liebe?" Landrechte der Aborigines und Torres Strait Islanders. Geographische Rundschau. (11): 634-639.

Ruovttoluotta