Sámi árvvut - mat dat leat?

Dá muhtun jahki dassái vuođđuduvvui Suomas ovttastus Saamelaiset Arvot. Dán fáddái guoskevaš áššit eai leat goittotge Suomas dađe vuđoleappot guorahallon. Dasa gullet ollu dakkárge áššit, mat livčče sámiide duođaid dehálaččat, dego sámegillii vuođđuduvvi kultuvrra gáhtten. Ášši ii leat goittotge Suomas olus čalmmustahtton. Go sámiid ovddasteaddjit deaivvadit stáhta eiseválddiiguin, de váidalit dávjá ahte man funet stáhta doarju sámegiela ja -kultuvrra, ja seammás leat maiddái gáibideamen ahte stáhta galggašii máhcahit sámiide sidjiide gullevaš eatnamiid - dego dien mohkkás eanaoamastusčuolmma čoavdin livččii eaktun sápmelašvuođa ovddideapmái. Muhto go stáhta ovddasteaddjit leat mannan, de min sámenjunnošat vajálduhttet juo maid sii ovdalaš ledje gáibidan sámegiela- ja kulturvrra ovddidandárbbuin. Diekkár ruossalas smávvapolitihkkema dihte Suomas almmustuvvet hui uhccán sámegielat girjjit ja bláđit. Norgga bealde lea diekko ollu buoret dilli. Olmmoš šaddáge jearrat ahte gosa leat vajálduvvan dat virggálaš ságastallamiin ollu adnojuvvon "sámeárvvut".

Jos mii duođaid háliidat gulahallat iežamet čearddalaš mihtilmasvuođaiguin ja gáhttet daid, de galgat roahkka hállat sámeárvvuin. Mii galgat fátmmastit dáiddáriid, politihkkáriid ja eará váikkuheaddjiid iežamet bálvalusii nannet sámeidentitehta. Namalassii álgoálgosaš čeardakultuvrrat daidda gullevaš dovdomearkkaiguin ledje dat bealit, maid vuođul sámiid sáhtii atnit sierra joavkun (álbmogin).

Dán oktavuođas gánneha váldit vuhtii, maid Yrjø Niiniluoto čálii girjjistis Mitä on olla suomalainen (1957): "Álbmogis, čearddas leat áŋkorat, mat giddejit dan iežas boahtimuššii: leat árbevirolaš dieđut ja giella, rumašlaš ja vuoiŋŋalaš struktuvra, dávjá maiddái osku. Dát áŋkorat leat luoitiluvvon nu čiekŋalassii ahte mii eat šat riekta dieđe, gokko dat leat giddejuvvon. Mii diehtit goittotge ahte dat dollet nannosit ja mearridit min eallinjođu."

Nugo Niiniluoto gávnnaha, de čearddalaš identitehta deháleamos bealit leat čearddalašvuohta ja giella sihke kultuvra oktan vuođđostruktuvrraiguin. Jos mii háliidat áddet iežamet identitehta, de dalle lea dehálaš dovdat sámeálbmoga ja kultuvrra ruohttasiid. Sámiid kultuvrras ja eallinvuogis gávdnojit ain dálge guovddáš árvvut doppe, gos sámegiella eallá. Ja doppe gos sámegiella lea juo molsašuvvan suomagiellan, de doppege eallá olbmuin dovdamuš iežaset čearddalaš duogážis.

Lean dáid jagiid čuvvon Sámedikki dihto lahtuid oainnuid sámiide dehálaš áššiin. Juoga dain orru váilumin. Mii lea sámi čearddalaš identitehta dálá johtilit nuppásuvvi máilmmis? Maid sámegiella ja -girjjálašvuohta mearkkašit servodatnuppástusaid siste? Sámeárvvuide guoskevaš identitehta ii sáhte eambbo "hutkkastit", muhto dat galgá vuođđuduvvat duohtaáššiide ja kultuvrralaččat bistevaš vuođu ala.

Sámeidentitehta ovdáneami duogážin lea historjjálaš ja máŋggaid buolvvaid áigge dáhpáhuvvan proseassa, man ii sáhte gáržžes etnopolitihkalaš meroštallamiiguin rievdadaddat dárbbuid mielde. Sámeárvvuide guoskevaš identitehta lea mearkkašahtti oassi guđege olbmo persovnnalaš identitehtas. Dál dien vuođu leat rievdadišgoahtán. Soapmásat leat earret eará eahpidišgoahtán anáraččaid gáibádusaid iežaset čearddalaš duogážii.

Sámeárvvuide vuođđuduvvi identitehta ii dárbbaš ođđasit hutkat, dasgo sámiin lea juo identitehta, man guottihit viidát sihke sámit ja ng. lappalaččat. Sámiid ja lappalaččaid oktasaš árvvut leat dat deháleamos bealit, mat leat bajásdoallamin min identitehta. Iehčanasvuohta, friddjavuohta ja vuoigatvuohta iežas gillii fas leat sápmelašvuođa deháleamos geađgejuolgi. Ii leat nu ártet ahte dieid "boaresáigásaš" bázahusaid leat Sámedikkis soapmásat amašišgoahtán.

Dál muhtun sámenjunnošat leat oččodišgoahtán oktasaš friddja sámeeatnama, mas buot riikkarájit jávkaduvvojit. Danin dat ovddeš sajáiduvvan sámeárvvut eai riekta šat heive dálá dárbbuide. Sámegiela gáhtten ja ovdáneapmi ii leat šat nu deháleamos dieid stuorát viggamušaid ektui. Ovdamearkan das sáhttá váldit Sápmelaš-bláđi heaittiheami. Jos Norgga stáhta ii livčče nu nannosit ruđalaččat dorjon sámegielat girjjálašvuođa ja eará kulturdoaimmaid, de dilli livččii dál duođaid fuotni Suoma bealde. Máŋggas imaštallet, manin min riikka eiseválddiin soapmásat leat nu gergosat doarjut politihkalaš álgoálbmotdoahpaga vuođu ala ásahuvvon "ođđasápmelašvuođa".

Sápmelašvuođa vuođđun lea sámeolbmui čiekŋalassii cieggan dovdu das ahte son lea sápmelaš. Sámiid ja lappalaččaid kultuvrralaš gulahallan lasiha dieid álbmotosiid gulahallama maiddái eará dásiin. Sápmelašvuohta boahtá ovdan ee. sámeárvvuin ja min oktasaš ulbmiliin, maid vuođul mis lea viehka čielga govva das ahte geat mii leat.