Manna čuohtejagi bealde mii leat oaidnán dan mo teknihkalaš ovdáneapmi lea dahkan vejolažžan ahte olmmoš lea sáhttán fámoleappot ja fámoleappot ávkkástallat luondduin; rievdadit, nuppástuhttit ja juobe baikkuin goariditge dan. Olbmo doaimma luottat oidnojit Sámi luonddus sihke báikkálaččat ja oppa máilmmis. Máilmmiviidosaš birasváttisvuođat, dego mearaid nuoskkideapmi, eanavuođu ja čázádagaid suvrun, aibmogearddi rievdan ja ekosystemaid máŋggaláganvuođa geahppáneapmi leat bajidan oarjemáilmmi riikkain gáibádusaid ahte olbmo ja luonddu gaskavuođat galget ođđasamos dieđu vuođul guorahallojuvvot ja juobe njulgejuvvot vejolašvuođaid mielde. Dán ášši oktavuođas leat maŋggáid fagasurggiid áššedovdit háleštišgoahtán eamiálbmogiid eallinvuogi birra ja sii leat maid dávjá čujuhan ahte luondduriggodagaid jierbmálaš geavaheami ii leat vejolaš earáláhkai dorvvastit go mahcamin eamiálbmogiid eallinvuohkái. Dtukit leat goit gartan dovaddastit, ahte ii ášši liiká leat nu oktageardán ja ahte dasa berre hutkojuvvot maiddái stradegiija. Dálá birasváttisvuođat leatge máŋggasuorggat ekologalaš, ekonomalaš ja sosialalaš problemat. Dan mii leat oaidnán maid Finnmárkkus boazodoalu nuppástuhhtima oktavuođas. Dal olmošservodagat birra máilmmi geavahit eanet go goassige ovdal elolaš ja jápma luonddu iežaset áigáiboađu ja buresbirgema dorvvasteami várás. Dákkár ávkkástallama viidodat beaktilvuohta molsašudda dan mielde makkár resurssat sierra servvodagain leat anus. Ieš guđet doaimma váikkuhusat čuhcet báikkálaš ekosystemaide dahje juoba oppa ealánservodahkii (biosfääri). Vaikko dálá olmmoš lea hutkái ja máhttá geavahit ođđa teknologia ávkin, mii orru sutnje addimin vejolašvuođaid rievdadit ekosystema gierdánnavccaid, de ekologiija čiekŋalis lágaid son ii lihká sáhte gomihit. Dán leat dutkit geahččalan politihkkáriidda čilgemisge čilget. Sámeguovlu lea dego laboratorium. Sámiguovllu boazobierggu buvttadeapmi lea maŋimuš golmmalotjagi siste lassánan máŋggageardásaččat, seamma áigge go ođđaáigásaš beaktilis meahccedoallu mas leat issoras másiinnat mielde leavván Meahcce-Sámis ođđa ahte ođđa guoskameahttun guovlluide.

Goappáge ealáhusas lea jearaldat das ahte buvttadeapmi lea lasihuvvon nu bájás go fal lea luonddus vejolaš váldit. Dasa lassin Ruošša bealde ja muđuidge rájáid badjel boahti áibmonuoskkideamit leat juohkeláhkai váikkuhan váhátlaččat eatnama iežas biebmoávnnasdollui ja na buhttadannavccaide. Dál leat juo oidnosis mearkkat ahte dainna manuin olmmoš vuojiha iežas seainne njeaika. Ođasmuvvi luondduriggodagat vatnot ja nohket áiggi mielde goasnu, dat skievttiduvvojit ja geavahuvvojit eanet go luondu ieš bastá ja geargá sadjái buvttadit. Dákkár doallu orru lassáneamin dáđe mielde go olbmuid eallin ovdána, muhto ekosystema liikkálaš geavaheapmi sáhttá vel goas nu duššadit servodaga vuođđoeavttuid báhcit eallit.

Luondduriggodagaid sesttolaš geavaheapmi, daid kvalitehta buorideapmi ja juobe daid meari lasiheapmi galggašiige váldojuvvot maid sámipolitihkká vuođđuprinsihpan, man ala servodat ráhkada jierbmálaš luonddu geavaham strategiija. Jearaldat lea goittot maŋimušta dálá árvo-ortnegiid ja áddejumiid nuppástuhttimis, mii sihkarit ii leat mihkkege álkis áššiid. Gitta dássážii olmmoš lea jurddašan ahte sus lea vuoigatvuohta hálddašit, geavahit ja rievdadit luonddu nu ollu go son ihkenassii hálida ja sáhttá. Dákkár jurddamáilmmi bohtosat vuhttojit ja oidnojit juohke bealde Sámieatnamis vaikko man valjis.

Go oarjemáilmmis leat dahkkojuvvon mearrádusat, de daid vuođđun leat dávjá leamašan garra árvvut, iige dalle leat olusge váldojuvvon vuhtii mo eamiálbmogat oidnet luonddu ja dan mii sin gaskavuohta lea luondduin. Ovdamearkka dihte sámiid luonddugaskavuohta lea riegádan das go sii leat leamašan nu lahka luonddu sohkabuolvvas nubbái ja na sii leat beassan eatnimielke bokte njammat das ollu buotlágan váikkuhusaid. Ja go dasa lassin sámiid luonddus fidnen vásihusaid ja dieđu vuođđun lea leamaš kultuvrii čatnojuvvon álvomáilbmi ja ipmárdus, de danin sáhttit dovdat viehka bures dan luonddu, man bokte min máttut leat eallan ja mas sii leat ožžon áigáiboađuset.

Dál sáhttit goittot juo máŋgga áššis jurddašit earáláhkai. Olbmuid eallindilálašvuođat rivdet ja luonduge nuppástuvvá buori dahje heajut guvlui. Ovdal válljejuvvon vuođđojurdagat ja doaibmavuogit, duohtavuohta ja morála eai šat gulahala seammaláhkai go ovdal. 1970-logu álggus dovddus dutkit (Roma klubba) almmuhedje girjji , mii guorahalai geahčemeahttun šattu čuovvumušaid. Girjjis sierra surggiid áššedovdit čájehedje čielgasit mo buvttadeapmi ekologalaš šattu dilis bohciidahttá eanet ja eanet váralaš ja árvitmeahttun áššiid. Go girrji lei almmustuvvan, de dasa olu olbmot boagustedje ja geahččaledje navdit duššin. Goitotge lea nu ahte máŋggat girjjis ovdanbuktojuvvon einnostusain leat ollašuvvan. Dál ekonomalaš šattus boahtti uhkit leat dákkárat ahte daid ii sáhte šat iežas áiccaiguin fuobmát, dego radioaktiivvalaš suonjardeapmi ja áimmunuoskkideamit. Dan lassin áimmunuoskkideamit johtet juohke sadjái badjel riikkaid rájiid ja gusket midjiide buohkaide.

Máŋggat daid váikkuhusain bistet jagiid ja bohtet ovan dušše vehážiid. Dákkár agálaš uhki álgá leat juo buohkaide oktasaš vásihus. Dán dilis olbmot sáhttet guorahallat, mo girjjiin ja muđui fidnejuvvon diehtu heive oktii daiguin árvvuiguin ja eallinvugiiguin, maid sii leat iežas vánhemiin oahpan goas nu. Árbevirolaš ealáhusain ealli sámiide, geat leat juoga eallindilis šaddan smiehttat kultuvrraset vuođđoáššiid, nuppástus ii varra leat oalle stuoris. Juos dan oktavuođas vel fihttet ahte lea jierpmihis ášši oskut nohkameahttun ekonomalaš šaddui, de min eallindábit, oainnut ja árvvut rivdet, mii lea dieđusge buorre ášši luonddu ektui.

Leahan dovddus ášši ahte servodaga árvvut váikkuhit olbmuid doiammaide, maid čuovusin luondu lea birra máilmmi duššaduvvon ja dahkojuvvon juohkeláhkai geafibun. Muhto leatgo dát árvvut dál doarvái johtilit nuppástuvvamin? Jos leat, de dalle galgá addit árvvu dan persovnnalaš vásihusa mearkkašupmái, mii sámiin lea sin iežaset birrasis. Dása dárbbašuvvoge ođđa morála ja áddejupmi das ahte olmmoš ii sáhtte sirret iežas olggobeallái luonddu ja ahte lea vealtameahttun eallit dássedeattus dainna. Jearaldagas lea dalle válljen guovtte árvomáilmmi gaskkas: garra árvvut dahje dipma árvvut - goalmmát geaidnu ii leat. Dipma árvvuid guottideaddjit guddet fuola birrasis, sii dihtet ahte olmmoš lea luonddu oassi, iige luonddu sáhtte vuollánahttit. Dákkár olbmot eahpidit ekonomalaš šattu, ođđa teknologiija jno. Ruoná lihkadusa riegádeapmái leat leamaš sivvan ovdalis namuhuvvon áššit. Otnábeaivve leat ollu juo dákkár olbmot, geat eai leat ollege dipma árvvuid vuostá, muhto liiká hálidit doalahit gitta ng. "alla eallindásis".

Ealáhuseallin ja luonddusuodjaleapmi leat leamaš maŋimuš guovttelotjagi áigge dávjá vuostálagaid. 1960-logu álggos servodagas ledje vuostálagaid riggát ja geafit, boaitobealguovlluid ja gávpogiid ássit, olgeš- ja gurotbellodagaid guottiheaddjit. Oainnut birrasa hárrái leat goit ollu nuppástuvvan dángge rájes go sámit čájehedje miela Álaheaieanu dulvadeami vuostá. Olbmot guddet fuola birrasis badjel bellodat- ja eará rájiid. Oainnus lea maid ahte olbmot válljejit gulul ođđa árvvuid, mii birrasa hárrái lea dušše buorre ášši.