Dalle go mun ledje mielde Sámi parlameanttas ja sámi dikkis bođii máŋgii virggálaš áššegirjjiin oidnosii, ahte Suoma bealde livččii mannamin sámiid álbmotgiddin. Mu mielas diekkár sivahallamamiidaa galget gavdnot duođđalaš akkat. Go geahččalin jearadit cealkamusa rahkadan láhkáčállis, de ožžon jorba vástádusaid.

Na dal lean gavdnan viimatge álbmogiidgaskka virggálaččat dohkkehuvvon dokumeantta álbmotgoddima birra. Ovttastuvvon Našuvnnat dohkkehii 9.12.1948 álbmotgoddin rihkumuččii čuovvovaš merostallama: Álbmotgoddin mearkkaša man fal čuovvovaš daguin, mat leat dahkkojuvvon muhtin našuvnnalaš, etnalaš, čearddalaš dahje man nu oskui gullevaš joavku duššadepmin juogo oasi dahje ollásit: a) jovkui gullevaš lahttuid goddin; b) falleheapmi joavkku rumašlaš dahje heakkalaš ollisvuođa ala; c) joavkku eaktodahtolaš vuollánahttin dilálašvuođaide, maid geažil joavkku dušša ;d) doaimmat, maiguin geahččaluvvo vuoliduvvot olbmuid lássaneapmi joavkku lahttuid gaskavuođas; e) joavkku mánáid baggosirdin nubbi joavkku geáhčču vuollái.

Eurohpas gavnojit gafat ovdamearkkat álbmotgoddimiid birra, maid dahke guokte issoras servodaga; nazi Duiska ja Stalina áigásaš Sovjetlihttu. Goabbáge háliidii hábmet servodaga ođđasin geavaheamin seammlágan vugiid, vaikko dat joavkkut geat sirrejuvvojedje servodaga ologgobeallái ledjege áivve earáláganat. Stalin hálidii servodagas luvvet eret oamasteaddji luohkká, go fas Hitler hálidii duššadit olbmuid rasseoahppaid vuođul. Dal mii diehtit juo ollu eanet go ovdal maid duon guovtte oahpa ollašuhtin mearkkašii uhccit ja stuorát álbmogiidda. Nu ahte lea váttis ibmirdit dakkár cuiggodemiid ahte Suopma lea ollašuhttimen sámiid álbmotgoddima.