Alaska boazodoalu historjá lea oalle miellagiddevaš muitalus. Alaska boazodoalluhan - nugo Amerihká nannáma boazudoallu oppalohkái - lea hui nuorra Skandinávia ja Sovjetlihtu boazodoalu ektui. Amerihkás gávdno gal karbu, mii vástida min bohcco, muhto dan eai leat goassige bastán lodjudit seammaláhkai go bohcco. Nuba bohccot ja boazodoallu lea Alaskas buktojuvvon eará guovlluin.

Jurdaga buktit bohccuid Alaskai fuomášii dr. Sheldon Jackson, gii guttii stuorra fuola inuihtaid beales. 1800-logus bivde vierroolbmot nu issorasat fálláid, morššaid ja eará dán dákkár mearraealliid ahte inuihtat ledje njuolgga nealgumin. Danin Sheldon buvttihii jagiid 1892-1902 buohkanassii 1280 bohcco Sibirijás Bering'a nuori rastá Alaskai.

Alaskas bohccot oskkilduvvojedje álggos vuolggahusskuvllaid gehččui. Skuvllaid oahpaheaddjit ledje njunušin gohcimin bohccuid ja boazogeahččiid. Inuihtaid hárjehedje boazodollui nu, ahte ovttaskas inuihtaide "lonejuvvojedje" 100 bohcco dainna eavttuin, ahte dikšot fuolalaččat daid ja máhcahit dasto "loatnabohccuid" viđa jagi geažes, go leat fidnen alcceseaset čorraga. Boazodoalu dáidda olbmuide bohte oahpahit Norggas vižžojuvvon sámit.

Go golleroggit boahtigohte uđasin Nome guovlluide, de dat mearkkašii maiddái golleáiggiid daidda, geain lei biebmu vuovdit. Bohccobierggu haddi divrrui beliin ja dalle earátge go inuihtat movttáskedje bohccuin. Inuihtaid vuoigatvuođaid dorvvasteami várás ásahuvvui 1907 láhka, man mielde bohccuid sáhtte oamastit dušše Alaska álgoássit. Dát ii lean goittot nu oktageardán ášši go livččii jurddašan. Dálvit 1897-98 lei buktojuvvon čora Norggas Alaskai ja daid ledje boahtán dikšut 113 olbmo, main 77 ledje sámit. Dátge olbmot navdigohte iežaset Alaska olmmožin, go fas 1894 boahtán sámit gal ledje juo máhccan Norgii ruovttuguovlluidasaset.

Jagi 1909 boazoeaiggádiid mearri juohkásii ná: sápmelaš "rávvejeaddjit" 14Ê%, vuolggahusstašuvnnat 22 %, stáhta 23 % ja inuihtat 41 %. Jagi 1914 ledje bohccot 57.872 (sámit oamastedje 17 %, inuihtat 64 %). Vaikko jagi 1916 rádjai ealuin ledje dábálaččat vuollel 2.000 bohcco, de mearkkaid lassáneapmi dagahii juo viehka moivvi. Máŋga earáge váttisvuođa ledje boahtán ovdan. Bohccot guođohuvvojedje birra jagi. Alaska eatnamat leat goittot olu váddáseappot guođoheaddjiide ja bohccuide go Suoma eatnamat. Guođoheaddjit galge leat čađa hárjánan ja erenoamáš gillilat, vai baste doallat bohccuid čoahkis. Gumppet, albasat ja eará návddit heađuštedje olu boazodoalu. Muhtun bohccot fas jávke karibuealuide. Go bohccot lassánedje, de dain lei váddáset ja váddáset doallat logu. Goittot 1916 rádjai buot miesit merkejuvvojedje áldduide.

Ovdalis máinnašuvvon váttisvuođaid lassin inuihtain ledje vel sin iežaset váttisvuođat. Sii illá moge vuogáiduvvet ođđa ealáhussii. Inuihtat leat álgoálggus leamaš riddoguovlluid ássit ja oppa sin kultuvrra vuođđun lea leamaš bivdu. Boazodoallu lei áibbas ođđa ášši sidjiide. Guođoheapmi lei lossa ja dolkadahtti bargu sin mielas - ja das galggai leat vel nu mielahis gierdavašge. Inuihtain gáibiduvvui olu, ovdalgo ledje gárvásat guođđit dološ ássansajiideaset ja čuovvulit beallevilda bohccuid. Inuihtaid eai goittot moge bággen álgit boazodoallin, muhto ekonomalaččat váttis áiggit, oahpaheaddjiid ja muhtun eiseválddiid arvvosmahttin oaččui sin movttiidit boazodoalus. Deháleamos sivva lei goittot várra dat, ahte soames inuihtat ledje jábálduvvan johtilit boazodoallin.

Jagi 1916 rájes inuihtaid boazodoallu goittot mannagođii maŋás. Nugo lei ballamis, de vilges sirdolaččatge álge boazodoallin, mii lei ásahuvvon lágaid vuostá. Sii vuođđudedje ovttastumiid, maidda boazodoallu lei buhtes gávpedoaibma. Birrajagáš guođoheamis luhppojuvvui ja bohccot ožžo leat veaittalassii stuorra ealuin. Šibitdoalu áššedovdit juoba oalgguhedje dákkár boazodollui. Bohcco ii goittot sáhte veardidit šibihiin, ja dalán go heitojuvvui fásta guođoheamis, de šattai stuorra moivi. Bohccuid lei váttis čohkket, návddit, goddiluvvan bohccot ja karibut dahke stuorra vahágiid ealuin.

Inuihtatge geahččaledje vuođđudit ovttastumiid, muhto dat ii buktán maidige buriid sin boazodollui. Go joavku oamastii ealu, de ii oktage váldán ovddasvástádusa das. Iige sis lean ruhta bálkáhit guođoheaddjiid. Vilges sirdolaččaid boazodoallu menestuvai buorebut.

Alaska dovdoseamos boazoeaiggát lei Carl J. Lomen, gii jagiid 1914-1921 oamastii buohkanassii 8.693 bohcco, maid lei oastán eanaš vuolggahusstašuvnnain ja sámiin. Jagi1924 Lomen rábmostii juo eaiggáduššat 40.000 bohcco ealu. Jagi 1932 sus lohke lean juo 250.000 bohcco.

Lomen háliidii eahpitkeahttá ovddidit boazodoalu. Muhto šibitdoallit ledje nu vuostá dán boazodoalli hommáid ahte sus ledje álo márkanastinváttisvuođat. Muhtun oassestáhtain bohccobierggu gávppašeapmi lei gildojuvvon, dasgo boazu adnojuvvui meahcivalljin. Ja galgá maiddái muitit ahte Alaska lei issoras guhkkin márkanguovddážiin. Dáidda váttisvuođaide reastaluvai maiddái Lomen'a boazodoallu. Go son 1937 vuvddii stáhtii bohccuidis, de sus ledje vel 87.000 bohcco.

Inuihtat šadde 1930-logus hui gáržásii Lomen'a ja sulágan stuorra boazoeaiggádiid dihte. 1931 eiseválddit geahččaledje čilget dan moivás dili, mii lei boazodoalus. Ovdalaš nuppi máilmmisoađi eiseválddit vigge buoridit inuihtaid dili, muhto dat ii báljo buorránan stáhta doaimmaid dihte.

1930-logus boazodoalu ordnen ii lean šat mihkkige uhca áššiid, dasgo bohccot ledje sakka laskan Alaskas. Virggálaš dieđuid mielde bohccot ledje 1932 buohkanassii 700.000. Bohccot sáhtte lean vel olu eanetge. Alaskalaččat ieža hálle 1930-logus 1.000.000-1.500.000 bohccos. Nuppi máilmmisoađi váikkuhusat olle maiddái Alaskai. Boazodollui soahti lei stuorra goarádus. Amerihká bealuštusfámut mákse issoras buriid bálkkáid, ja máŋggat boazodoallit hilgo ealuideaset ja vulge "borrat stáhta láibbi". Návdi, namalassii gumppet sogahuhtte olles čorragiid. Isitkeahtes bohccot goddiluvve ja maste karibuealuide. Boazolohku geahppánii johtilit, nu ahte 1948 rehkenastojuvvui Alaska boazonállin dušše 27.920 bohcco.

Soađi maŋŋá ordnegohte Alaska boazodoalu ođđasit. Váldojurddan lei vuotge ahte boazodoallu galggai leat inuihtaid oktovuoigatvuohta. Inuihtat ledje gárvásat geahččalit ođđasit boazodoaluin. Leage jáhkkimis ahte jos eai livčče lean 1930-logu "jallas jagit" ja máilmmisoahti, de inuihtain livčče dál stuorra boazoealut. Go boazodoalu geahččaledje ealáskahttit soađi maŋŋá, de inuihtat ja eiseválddit áice amas ášši: boazonálli ii laskagoahtán šat albmaláhkai, vaikko mo livččii geahččaluvvon. Álggos sivvan árvaledje olu návddiid ja dan ahte varris bohccot ledje menddo boarrásat. Fargga almmatge áicojuvvui ahte dát sivat eai báljo váikkuhan ássái. Oktan váldosivvan árvaluvvui ahte bohccuin ii lean doarvái biebmu. Dát mearkkašii dan ahte ovdal sođiid jeageleatnamat ledje gurbejuvvon lohppii.

Go 1994 deiven Minneapolisas Loyd Bindera, gii ássá dálo davvin Inuvihtas, muitalii son ahte Alaska boazodoallu lea goittot vehážiid ealáskišgoahtán. Boazolohkun árvaluvvo dál 40.000. Alaska boazodoallogeahččaladdamat čájehit ahte lea dehálaš diehtit, man olu guohtoneatnamat girdet. Go vahát lea oktii dáhpáhuvvan, de dan lea maŋŋá váttis divvut. Boahtteáigi čájeha, leago boazodoalus boahtteáigi Alaskas. Čalus vuođđuduvvá daidda čallosiidda maid Örnuld Vörren´a ja Eljas Pohtila leaba čállán.