Romssa allaoahpahaga sámegirjjálašvuođa professor Harald Gaski doaimmahan girji Sámi Culture in a New Era - The Norwegian Sami Experience (1997) govvida sápmelašvuođa sámiid iežaset perspektiivvas: girjji ovcci čállis gávccis leat sámit. Sierra akademalaš surggiid ovddasteaddji čállit guorahallet čállosiinniset dan, mo sámit leat váldán vuostá nuppástuvvi máilmmi ja dan mielddis buktin vejolašvuođaid ja gáibádusaid. čállit suokkardit etnihkalaš vehádaga sajádaga buresbirgejeaddjiriikkas dego Norggas. Mo sámiid iešáddejupmi lea rievdan ja makkár ođđa hámiid etnihkalaš identitehta ovdanbuktin lea dáid maŋimuš logiid jagiid áigge ožžon? Mo skuvlejumi lassáneapmi servodagas, joavkomediat ja ođđa eallinvuohki oppalohkái leat váikkuhan sámiide ja sápmelašvuhtii?

Harald Eidheim ja Einar Niemi guorahallaba iežaska čállosiin politihka boahtima sápmelašvuhtii historjjálaš perspektiivvas. Vigdis Stordahl suokkarda etnopolitihkalaš doaimma erenoamážit buolvvaid gaskasaš gulahallanváttisvuođaid bokte.

1970-logus sápmelašvuhtii boahtigođii eanet ja eanet politihkka mielde. Sámit ovdanbuktigohte čielgaseappot go goassige ovdal iežaset čearddalaš duogáža ja gáibidišgohte ahte dat galggai almmolaččat dovddastuvvot. 70-logu radikalismma sáhttá Stordahla mielde gohčodit juogalágan symbolalaš soađáskeapmin váldoálbmoga ja dáža vuogádaga vuostá. Symbolalaš dát "soahti" lei danin, go das geavahuvvojedje vearjun čearddalaš symbolat dego sámegákti. Sámit gáibidišgohte ahte sámegiela sajádat galggai buoriduvvot. Sii ealáskahttigohte árbevirolaš duddjondáidduid ja eará álbmotárbbi dego juoigama. Sámekultuvrra vuođđoelemeanttat dego giella, álbmotárbi ja árbevirolaš ealáhusat galge oažžut positiivvalaš árvomearkkašumi.

1970-logu nuorat leat dál vánhemat. Máŋggas sis ballet ahte sin mánát eai máhte atnit árvvus dan barggu, maid sii barge sámekultuvrra ja sámiid sosiálalaš ja politihkalaš sajádaga buorideami ovdii. 1990-logu nuorat eai leat šat soahtamin seammalágan symbolalaš soađi go sin vánhemat goas nu moaddelot jagi dás ovdal. Muhto beroštupmi sápmelašvuhtii lea seilon dálá nuorainge, ovdanbuktinvuogit leat dušše rievdan.

Okta 1970-logu radikalismma stuorra vuoittuin lea eahpitkeahttá sámegiela sajádaga buorráneapmi. Gaski deattuha ahte sámit leat álo leamaš čeavlái gielasteaset. Stáhtaid assimileren- dahjege suddadanpolitihkas fuolakeahttá sámit eai massán oktavuođa iežaset gillii. Gielladutki Nils Jernsletten guorahallá čállosisttis sámegiela riggodaga erenoamážit bivdui, boazodollui ja luonddudilálašvuođaide guoski sátneráju ektui. Sámiid árbevirolaš dáidduide lea álo gullan govvidit birrasa maiddái sániiguin. Olmmoš galggai máhttit johtit meahcis nuppi olbmo sánálaš válddahallama mielde; giella doaimmai nappo juogalágan sánálaš kártan.

Sámit leat iežaset giela lassin gártan oahppat maiddái nuppi giela, váldedoalliid giela. Iežas kultuvrra buorrin rahčan leage dávjá dáhpáhuvvan váldokultuvrra gielain. Guovttegielalašvuohta ja eará kultuvrralaš dáiddut leat ávkkálaččat, jos áigu birget váldokultuvrra bealde. Muhto dáid dáidduid lea sáhttán atnit ávkin maiddái sámekultuvrra ovddideamis. Gaski doaimmahan girji lea okta ovdamearka das, mo sámit sáhttet oažžut iežaset jiena gullot ii dušše Davviriikkain, muhto viidáseappotge. Álbmogiidgaskasašvuođa mearkkašumi ádden sámedutkit ja eará sámeaktivisttat leat oaidnigoahtán iežaset oassin universála ollisvuođas, oassin máilmmiviidosaš álgoálbmotservodagas.

Sámiid eallimii váikkuhit eanet ja eanet joavkomediat - radio, TV ja bláđit. John T. Solbakk guorahallá čállosisttis sámegielat bláđiid ja radio doaimma, daid gaskavuođa váldoálbmoga dieđihangaskaomiide ja dan gova, maid joavkodieđihangaskaoamit addet sámiin ja sápmelašvuođas.

Máŋgga čállosis gieđahallojuvvo skuvlejumi váikkuhus ja sajádat sámiid eallimis, ee. Jan Henry Keskitalo čállosis. Son guorahallá čállosisttis, mo sámit leat bajit dási skuvlemis mielde ja makkár lea sámedutkama dálá dilli ja boahtteáiggi perspektiivvat.

Stuorra oassi sámiin ellet dál boazodoalu, guolástusa dahje smávva eanadoalu olggobealde. Eanet ja eanet sámit doibmet oahpaheaddjin, dearvvasvuođafuolahusa bealde, stáhta virggiin, bálvalusámmáhiin ja eará ii-árbevirolaš ealáhusain. Sosiálalaš sajádaga vuođđun ii leat šat sámiin - nugo ii eará sajisge - dušše jábálašvuohta dahje sohkaduogáš. Dál olbmo sosiálalaš menestuvvan servodagas lea ovdal juo skuvlejumi duohken. Dálá sámenuorra ii goittot sáhte šat Norgga bealde eambbo álgit vánhemiiddis láhkai boazodoallin. Norggas leat geahpedišgoahtán boazologuid guohtoneatnamiid heajos dili dihte iige boazodoallu šat nákce ealihit buohkaid, geat háliidiidivčče bargat bohccuiguin. Nuppástuvvan dilli sáhttá bajidit soapmásiin bahča miela ja dorvvuhisvuođa, dasgo boazodili olggobeallai báhcci nuorat eai buohkat beroš vázzit skuvllaid, vai fidnejit ođđa barggu. Johan Klemet Hætta Kalstad gieđahallá čállosisttis dárkileappot boazodoalu eallinvuohkin ja dan dálá dili erenoamážit eanaoamastangaskavuođaid perspektiivvas Norgga Sámis.

Stáhta almmolaš bálvalusat dego dearvvasvuođadikšun leat dál sámiide buorebut fidnemis go ovdal. Siv Kvernmo gieđahallá čállosisttis dearvvasvuođafuolahusa historjjá ja ovdáneami Sámeeatnamis. Dearvvasvuođafuolahusa ovddideami leat goahcamin ee. gillii guoski ja kultuvrralaš gulahallanváttisvuođat. Doavttirin gárvvásmuvvan sámenuoraid ávžžuhitge bargagoahtit sámeguovlluin. Kvernmo mielde máŋggas leatge ná dahkan. Go olmmoš lea skuvlen iežas doavttirin, de das ávkašuvvá oppa sámeservodat.

Skuvlen ii dieđusge buvtte mielddis dušše ávnnaslaš ávkki dahje sosiálalaš sajádaga buorráneami. Skuvlen addá olbmui maiddái gaskaomiid etnihkalaš iešáddejupmái. Sami Culture in New Era-girjji čállosiid čállit gieđahallet, mo sámit leat oassálastán almmolaš ságastallamii váldoálbmoga ja sámiid gaskavuođain ja mat leat leamaš dáid gaskavuođaid kultuvrralaš ja politihkalaš váikkuhusat. Mo dutkan, skuvlen ja almmolaš dieđihangaskaoamit leat hábmen sámiid identitehta? Leatgo sámit lihkostuvvan oamastit dáid kultuvrralaš, sosiálalaš ja politihkalaš váikkuhankanálaid ja bastán addit daidda sápmelaš sisdoalu? Mo dát moderniserenproseassa lea váikkuhan sámiid árbevieruide ja árbedihtui - kultuvrii oppalohkái? Girjji guovddáš gažaldaga sáhttá oanehaččat ovdanbuktit vaikko ná: makkár lea leat sápmelaš ođđa áigodagas - ođđaáigásaš servodagas.

Ruovttoluotta