Suopma ii leat vel rátifieren ILO-sopahpamusa. Suomas leat nuppi máilmmisoađi maŋŋá dahkkojuvvon máŋggat árvalusat sámiid eana- ja čáhcevuoigatvuođagažaldagaid čoavdima várás. Erenoamážit 1990-logus ášši lea šaddan áigeguovdilin ILO-soahpamuša nr 169 ratifiserema oktavuođas.

Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO lea dohkkehan 1989 oktasašsoahpamuša nr 169, mii guoská iehčanas riikkaid álgo- ja čeardaálbmogiidda. Sámit gullet dán soahpamušas oaivvilduvvon álgoálbmogiidda. Soahpamuša mielde dát álbmogat galget ieža sáhttit váikkuhit ovddidanprográmmaide, mat gusket sin eallimii, oskumušaide, institušuvnnaide, vuoiŋŋalaš buorredillái ja eanahálddašeapmái ja ráđđet nu viidát go vejolaš iežaset ekonomalaš, sosiálalaš ja kulturovdáneami.

Suopma ii leat ratifiseren máinnašuvvon ILO-soahpamuša iige dat leat nappo fámus Suomas. Soahpamuša leat ratifiseren dássážii 17 riikka, mii lea viehka uhccán. Norga lea ratifiseren dan juo 1991:s vuosttas riikan máilmmis. Maiddái Dánmárku lea ratifiseren soahpamuša ja Ruoŧŧage lea ráhkkaneamen dasa. Dan sivas ášši lea dál áigeguovdil maiddái Suomas.

Soahpamuša guovddáš čuokkis lea 14 artihkal, mii guoská njuolgga soahpamušas oaivvilduvvon álgo- ja čeardaálbmogiid eanaoamastussii ja hálddašeapmái. Soahpamuša mielde guoskevaš álbmogiidda galgá dovddastit oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođa daidda eatnamiidda, maid sii árbevirolaččat ja okto leat hálddašan. Dasa lassin galgá dorvvastit áššáigullevaš doaibmabijuiguin dáid álbmogiid oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođa daidda guovlluide, maid sii eai leat okto hálddašan, muhto maid sii leat sáhttán árbevirolaččat atnit iežaset birgenlági ja árbevirolaš doaimmaid várás. Ráđđehusat galget dárbbašlaš doaimmaiguin meroštallat daid eatnamiid, maid dát álgo- ja čeardaálbmogat leat árbevirolaččat hálddašan ja suddjet bures dáid álbmogiid oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođa máinnašuvvon eatnamiidda. Dáid álbmogiid vuoigatvuođaid iežaset eatnamiid luondduriggodagaide galgá erenoamážit suodjalit, nugo soahpamuša 15 artihkkalis deattuhuvvo.

Soahpamuš guoská álgo- ja čeardaálbmogiid vejolašvuhtii nu viidát go vejolaš váikkuhit iežaset eallimii ja boahtteáigái. Dákko bokte ráđđehusat galget lágidit vugiid ja ruđaid. Dearvvasvuođafuolahus ja skuvlen galgá plánejuvvot ja ollašuhttojuvvot álgo- ja čeardaálbmogiid kultuvrra, eallinvuogi mielde. Ráđđehusat galget sihkkarastit ahte álgo- ja čeardaálbmogat leat ollásit ádden ovttasráđiid plánejuvvon ovddidandoaibmabijuid, mat váikkuhit sin eallinvuohkái, sosiálalaš ja ekonomalaš vuogádahkii, dietnasiidda ja bargodilálašvuođaide ja -vejolašvuođaide.

Dáid jagiid Suomas jođihuvvon sámepolitihka vuođđun lea leamaš suoidnemánus 1995 fápmui boahtán vuođđolága njuolggadus, man mielde sámiin lea álgoálbmogin "vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra". Sámediggi lea dulkon dán ášši nu ahte Riikkabeaivvit livččii oaivvildan ollásit nuppástuhttit sámeguovllu eanaoamastusa ja ealáhusdilálašvuođaid nu, ahte vuoigatvuohta geavahit eatnama ja čáziid ng. sámeealáhusaiguin bargama várás livčče vuosttažettiin Sámedikki válgalogahallamii merkejuvvon sámiin.

Go Suoma bealde lea sáhka sámealáhusain, de gánnáha cuiget ahte daiguin barget sámiid lassin maiddái samisogaid suomagielat maŋisboahttit. Máinnašuvvon vuoigatvuođaid ii sáhte ná sirdit dušše sámeregistarii merkejuvvon olbmuide. Dán ii oppa ILO-soahpamušasge gáibit. Orruge viehka ártet ahte eana- ja čáhcevuoigatvuođat lágiduvvojit dušše ILO-soahpamuša vuođul eaige váldojuvvo vuhtii dálá áššegirjeduođaštusstuhkat eana ja čáhcevuoigatvuođain. Mu mielas ILO-soahpusain ii sáhtte ovtta joavkku vuoigatvuođaid dahkat duššin ja dan maŋŋá addit daid nubbái. Dakkár politihkká ii sáhte doalvut guhkás. ILO-soahpamusa čoavdin dáppe Suoma bealde lea dalle bistevaš vuođu alde go vuođđun váldojuvvojit historjjálaš vuoigatvuođat, maid duopmostuolut leat dohkehan.

Dan rádjai dahkkojuvvon evttohusat leatge čuoččáldahttán dili, goas seamma ealáhusaiguin bargan sámit ja guovllus ássi "láppalaččat" nárrohallet vuoigatvuođaideaset alde. Buot buohkanassii ILO-soahpamuša ratifiserema vuođđu ja sisdoallu lea vuosttažettiin vuoigatvuođahistorjjálaš ja vuoigatvuođahistorjjálaš áššiid guoskadeapmi dálá guhkás ovdánan vuoigatvuođaortnegis ja servodagas gáibida vuđolaš válmmaštallama ja árvalussii váikkuheaddji buot beliid guorahallama. Nuba rivttes ja gierdilis ágga lea historjjálaš jotkkolašvuođa dovddasteapmi.

Ruovttoluotta