Anu Avaskarin Itsenäisyyspäivän juhlapuhe
KUNNIOITETUT SOTIEMME VETERAANIT, HYVÄT LÄSNÄOLIJAT
Tänään pysähdymme hetkeksi juhlimaan Suomen 99:ttä Itsenäisyyspäivää. Suomi Itsenäistyi vuonna 1917 jolloin senaatti julisti Suomen itsenäiseksi valtiopäivä-istunnossa 6. päivänä joulukuuta.
Tänä vuonna Inarin kunta on täyttänyt kunniakkaat 140 vuotta. Koska tätä ei kunta nyt erityisesti ole juhlinut, halusin korostaa Inarin pitkäaikaista historiaa kunnallishallinnollisesta näkökulmasta.
Inarin keskus oli vielä 1700 luvulla luvulla Pielpajärvi, jossa sijainneeseen talvikylään ihmiset kokoontuivat kinkereille, käräjille, jumalanpalvelukseen ja markkinoille.
Asetus kunnallishallinnosta annettiin 6. helmikuuta 1865. Vanhojen pitäjänkokousten tuli lakata ja niiden tilalle tuli perustaa kuntakokoukset. Asetuksen mukaan kunnallishallitus tuli muodostaa kolmen vuoden kuluessa asetuksen antamisesta.
Lapinmaa sai kuitenkin mahdollisuuden siirtyä kunnallishallintoon oman harkinnan mukaan. Inarissa aikaa tähän kuluikin 11 vuotta. Inarin kunta perustettiin 25. päivä kesäkuuta 1876.
Viimeiseen pitäjänkokoukseen oli kokoontunut paljon seurakunnan miehiä. Kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan esimieheksi valittiin talollinen Paul Valle ja varamieheksi talollinen Isak Mattus. Kunnan kirjuriksi valittiin Xenofon Nordling. Jokainen kylä sai kunnallislautakuntaa jäsenen. Talollinen Michel Aikio Muddusjärven kylästä, talollinen Hannu Mattus Paadarin kylästä, Kyrön kylästä lautamiehet Samuli Törmänen ja Mikko Kiviniemi ja Paatsjoen kylästä tuli Matti Kuuva ja Pietari Valle. Kunnanhallituksen vaikutus alkoikin heti heinäkuun alusta 1876. Inari siirtyi tuolloin kunnallishallintoon, pöytäkirjan mukaan "hetkenaikaa asiaa tutkittua".
Kuntakokouksen päätettäväksi tuli tuolloin suuri joukko asioita, Inarin historian kirjan mukaan elämän kirjo laidasta laitaan.
Ensimmäinen kuntakokous pidettiin 2.päivä lokakuuta 1876. Tuolloisen kuntakokouksen pöytäkirjat ovat tuhoutuneet, joten käsitellyistä asioista on vain hajatietoja. Kunnallislautakunnan tehtävät oli kuitenkin laajat, tuli valmistella kunnankokouksen käsiteltäväksi asiat, tuli antaa lausuntoja, oli määrätty vaivaishoidosta huolehtiminen. Inariin perustettiin vaivaishoitohallitus joka oli sama kuin kunnallislautakunta. Kunnallislautakunnan tehtävä oli valvoa kulkutautitilannetta, niistä seuranneita lääkkeiden jakelua ja kunnan tuli huolehtia niistä sairaista joilla ei ollut mahdollisuutta saada hoitoa kotonaan. Kunnallislautakunnan tulikin ilmoittaa vaarallisista kulkutaudeista ja eläintaudeista kruunun nimismiehelle. Kunta valvoi myös henkikirjoitusta, kunnan omaisuutta, makasiineja ja kassoja, yhteisiä varoja.
Inarin kunta säästi rahaa pahojen päivien varalle, kunnalla oli talletuksia pankeissa vuodesta 1883 alkaen. Oli köyhäin kassa ja tienrakennuskassa. Myöhemmin kunta perusti hätäapu-ja viljelyrahaston. Tuolloisen kuntakokouksen yksi ponnekkain ajama asia oli kautta -ja kulkuyhteyksien parantaminen se liitti Inarin kunnan tiiviimpään yhteyteen muun suomen kanssa. Tieyhteyksiä Ruijaan pidettiin erityisen tärkeänä, 1800 luvun lopulla Ruijan käynti oli vilkasta ja Inarin oli läpikulkupaikka leivän perään Ruijaan menijöille. Inarilaisten kanssakäyminen Norjan oli myös vilkasta ja oli ollut sitä ammoisista ajoista lähtien.
Ylä-Lapin ensimmäiset tietyöt käynnistyivät kultalöytöjen seurauksena. Tietöillä oli merkittävä lisä lapin väestön toimeentulon lisääjänä 1800-luvun lopulla ja 1900 -luvun.
Vuonna 1865 kunnallisasetus siirsi köyhäinhoidon seurakunnilta kunnille. Papistolla oli merkittävä rooli ja panos köyhäinhoidossa. Inarissa köyhäinhoito siirtyi kunnan vastuulle myös myöhemmin. Inari toki varautui sen vastuulle langenneeseen köyhäinhoitoon, vielä 1886 köyhäinhoito kuului osittain seurakunnalle, vuonna 1892 piispantarkastuksen yhteydessä köyhäinhoito oli kunnallislautakunnan tehtävänä.
Tuolloinkin kuntalaisille oli pystyttävä luomaan mahdollisimman hyvät olot, suurin osa asioista koski kunnan taloudellisia oloja. Elinkeinojen kehittämiseen pyrittiin kaikin mahdollisin keinoin jo tuolloin. Aivan kuten tänä päivänäkin.
Terveydenhoidollisia oloja ryhdyttiin kohentamaan 1890 luvulla ja ensimmäinen kätilö valittiin kuntaa 1898. Uutta kunnallisasetusta annettaessa kunnan ensimmäiseksi tehtäväksi mainittiin kansakoulujen perustaminen. Inarin kuntakokous ei pitänyt kiirettä tässäkään asiassa. Kansakoulun rakentaminen Kyrön kylään alkoi vuonna 1894, koulurakennus kuitenkin paloi juuri ennen valmistumistaan 1899. Kunta oli kuitenkin laittanut vireille toisen kansakoulun kirkonkylälle, siellä työskentely alkoi 1902. Ivalossa Kyrön kylän koulu aloitti 1909.
Inarin köyhäinhoitomenot nousivatkin vuosina 1918-1919 koska Inaria kosketti nälänhätä. Monessakaan perheessä ei ollut leipää vaan ainoastaan kalaa. Kunta joutuikin ottamaan lainaa jotta ruokaa voitiin hankkia ja seuraavana talvena puhjennut espanjantauti lisäsi avuntarvetta entisestään. Inarin kunnan virkamiehinä, kuntakokouksen esimiehinä oli 1876 Talollinen Paul Valle ja viimeisenä kuntakokouksen esimiehenä toimi kauppias Uuno Waenerberg. Kunnallislautakuntaan kuului esimiehen lisäksi vähintään viis muuta jäsentä ja varajäsenet. Kuntakokouksen toiminta päättyi marraskuun 27 päivä 1917 annetulla lailla. Tuolloin uusi kunnallislaki tuli voimaan 1918. Inarin ensimmäiset kunnallisvaalit pidettiin vuonna 1919 sisällissodan jälkeen kunnes olot olivat vakiintuneet. Tuolloinkin kunnanvaltuutettujen määrä riippui kunnan väkiluvusta.
Kunnanvaltuuston tehtävä kenttä tuli olemaan laaja, ensimmäinen kokous oli 1919. Puheenjohtajaksi valittiin jo kuntakokouksen puheenjohtajana toiminut Uno Waenerberg ja varapuheenjohtakana toimi kirkkoherra Jalmari Tela. Waenerberg sai nimityksen nimismieheksi vuonna 1920 ja tehtävän otti hoitaakseen metsänhoitaja Kaarlo G Huurre.
Toimeenpanovalta tuli kunnallislautakunnalle joka valmisteli asioita valtuustolle. Kunnallislautakunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Matti Lehtola, mutta vain alkuvuoden. Hänen jälkeen tehtävään tuli nuori Antti Aikio, Avaskari joka tunnettiin Kunnan Anttina. Isoisäni toimi kunnallislautakunnan esimiehenä ja sittemmin luottamushenkilönä. Hän hoiti kunnan asioita liki 50 vuotta kuolemaansa saakka. Tehtävää hän hoiti yhdessä muiden kanssa aivan kuten tulevan Suomi -100 itsenäisyyden juhlavuoden teemakin on Yhdessä.
Tuon ajan kunnan tehtävät ovat hyvin samankaltaisia kun tänä päivänäkin, Inarissa jälleenrakennusaikana sodan jälkeen oli vilkasta. Ei ollut päivänpolttavia saamelaiskysymystä siitä, kuka on saamelainen vaan ihmiset tekivät paljon työtä selviytyäkseen niukkoina aikoina evakosta paluun jälkeen. Eri lähteiden mukaan evakkoaikana yhteisöllisyys lisääntyi niin saamelaisten kuin suomalaistenkin keskuudessa.
Uutiskuvissa päivittäin voimme nähdä miten ihmiset ja erityisesti miten liian moni lapsi maailmalla on pakolaisena tai sodan keskellä, ilman ruokaa ja puhdasta vettä. Terrori- iskut ja väkivaltaiset tapahtumat välittyvät uutisista päivittän.
Nyt viimevuosina saamelaisasioiden käsittelyssä on hankaluuksia ja radikalisoituminen on lisääntynyt ja paheksun henkilökohtaisesti taiteen nimissä esiintyvää nimettömänä, kasvottomana esiintyvää, suopunkiterroristiryhmää joka käyttää terroristi nimikettä ja tunnusmerkkejä. Levittää väkivaltaisia aseellisia, kuvia erityisesti sosiaalisessa mediassa. Toiminta on lähinnä mautonta ja lisää turvattomuutta aikana jolloin suvaitsevaisuutta odotetaan kaikilta. Muutoinkin monenlainen vihapuhe on lisääntymään päin.
Inarin kunta on kaikissa lausunnoissaan ja kannanotoissaan korostanut yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kuntalaisten osallisuutta. Saamelaiskäräjälain kuulemisessa kunta korosti erityisesti Inarinsaamelaisen alkuperäiskansan huomioimista. Valtion tahon edustajat vierailevat tiuhaan Inarissa saamelaisasioissa. Alueelta lähetetyt viestit ei näytä aina tukevan sosiaalisesti kestävää yhteiskuntarakennetta. Käsittääkseni niin kauan kuin osalta saamelaisväestöä kielletään osallisuus ja identiteetti, asiat eivät ratkea. On puhuttu sovintokomissiosta, näkemykseni mukaan jos tällainen järjestetään se tulee ulottua pitkälle historiaan ja koskea kaikkia alkuperäiskansaa Suomessa.
Inarissa valmistui juuri uusi kuntastrategia, kunnanvaltuusto hyväksyi tämän syyskuussa. Strategian tavoitteena on, että Inari on kuntalaisten mielestä hyvä, turvallinen ja viihtyisä paikka asua ja elää. Inarilaisuudesta tulisi yhteinen voimavara jossa Inarilaisia yhdistää eniten ja monipuolisimmin luonto. Vuonna 2017 Suomi-100 juhlavuonna liput liehuvat Suomen luonnon päivänä 26.8.2017 ensimmäistä kertaa. Ehkäpä silloin juhlimme 141 vuotiasta Inarin kunnan hallintoa kun juhlia ei tänä vuonna järjestetty.
Nyt kunnat ovat valmistautuneet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen jo vuosia. Vuonna 2019 tulisi olla uudet organisaatiot valmiina ja Maakuntauudistusta valmistellaan samanaikaisesti. Päätöksenteko menee kaukaisemmaksi ja kunnan edunvalvonta tehtävä korostuu jotta voimme turvata hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessakin. Perään kuulutetaan elinvoimaisia kuntia, Inari on useilla mittareilla elinvoima kunta ja Inarilaisilla on hyvät edellytykset jatkossa järjestää kuntalaisille kuntiin jäävät palvelut kuten opetustoimi, kulttuuri-, liikunta-,tekninen-, ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä sekä ehkäisevä työ.
Koko suomi valmentautuu ensivuonna viettämään ja juhlimaan 100 vuotiasta Suomea. Suomi 100 Juhlavuoden valmistelut ovat käsillä. Vuonna 2017 suomalaisia odottaa lukuisat tapahtumat, jo yli 400 000 :tta suomalaista on rakentamassa juhlavuotta. Inarissa myös valmistellaan lukuisa tapahtumia ja niitä järjestää suuri joukko vapaaehtoisia järjestötoimijoita. Tasavallan presidentti aloittaa maakuntavierailun juuri Inarista, saamelaisten kansallispäivänä olemme siitä mielissämme.
Hyvät kuulijat
Tänään kunnioitamme sankarivainajiamme. Kunnioitamme sotiemme veteraaneja, miehiä, naisia, sotaivalideja, unohtamatta sotaorpoja. Nöyrä kiitos heille! Erityisesti teille läsnä olevat veteraanit, hyvää joulun odotusta, valmentaudumme yhdessä Suomi - 100 vuoden odotukseen ensivuodelle. Hyvää itsenäisyyspäivää!
( Lähde historiaosuudesta: Inarin historia jääkaudesta nykypäivään)