ILOn yleissopimus ei tuhoa saamen kieltä

Tällaisen kuvan saattoi saada moni ulkopuolinen lukiessaan 25.4.2012 Lapin Kansasta saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärven kirjoitusta ILOn alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifioinnin kielteisestä vaikutuksesta saamen kielen käyttöön.

Suomen hallituksen hallitusohjelmaan on Saamelaiskäräjien vaatimuksesta kirjattu tavoite alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifioinnista. ILOn yleissopimus numero 169 koskee alkuperäiskansan tai -heimon oikeuksia. Saamelaiskäräjäfit on vaatinut yleissopimuksen ratifiointia siten, että se soveltuisi vain sen ylläpitämään äänioikeusluetteloonsa merkittyjä.

Yleissopimuksen ratifiointi on tällä perusteella oikeuksia loukkaava ja kiistanalainen, koska se koskee vain yhtä etnistä ryhmää ja kieliperusteistä alkuperäisväestöä täysin toisin kuin yleissopimus sääntelee. Kiistan aiheuttaa nykyisen saamelaiskäräjälain mukainen, pääosin kieliperusteinen määritelmä saamelaisuudesta, josta edelleen yritetään härkäpäisesti johtaa alkuperäiskansaan kuuluminen. Alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen mukaan näin ei ole.

Sen mukaan alkuperäisyys ei ole etninen asia eikä se ole kieliasia lainkaan. Sen perustana on jokaisen oma oikeus- ja asutushistoria, yhtäjaksoinen polveutuminen, ja ns. itseidentifikaatio alkuperäiskansana. Se ei edellytä edes kyseisen valtion ryhmän alkuperäisyyden tunnustusta, minkä puuttuminen sinänsä olisi kyllä outoa, eikä se edellytä mihinkään rekisteriin kuulumista. Sellaisia edellytyksiä ei voida myöskään kansallisesti asettaa.

Kansainvälinen Työjärjestö ILO on ratkaissut asian selvästi sopimuksen 1. artiklassa. Sen mukaan alkuperäiskansaan kuuluu henkilö, joka polveutuu alueen alkuperäisväestöstä, on säilyttänyt kulttuurinsa tunnusmerkkejä ja tuntee itse olevansa alkuperäiskansaa. Itseidentifikaatiolle annetaan suuri merkitys. Kieli on merkittävä, mutta merkitystä ei korosteta eikä erikseen edellytetä.

Suomessa voimassa olevasta kieliperusteisesta saamelaiskäräjälaista johdettu alkuperäiskansan määritelmä on siten yleissopimuksen 1. artiklan mukaan väärä. Määritelmä ei sovellu tarkoitukseensa.