Borgemánu 13 beaivve 2005 vulggiimet Sámmol Gihtte nammasaš sámeganddain vánddardit Guhturis boares bálgá mielde Litmuoaivve guvlui. Go leat mannan šalddi mielde badjel Avviljoga joga leatge juo ollen Bátneduoddara beallái. Lebbet Guhtur gilis kárttá. Oaidnit ahte dán guvlui rehkenastojuvvojit Avviljoga davábeali eatnamat, maid nuortarádjá lea Avvila-Anára geaidnu ja mat joatkašuvvet oarjjás gitta Anára-Riebanjoga geainnu rádjái. Dan viiddes guovllu mattarádján sáhttá atnit Avviljoga. Ovdalgo eatnangeaidnu jagi 1966 gárvvásmuvai Anáris Gihttela Bohkkái, guovlu ovttas Leammijoga ja Riebanjoga meahcceguovlluin hábmii viiddes oktilis eananstuhka, man áidna ássit ledje dat muhtin sámebearrašat, mat ásse bieđgguid viiddes guovllus.

Álggos bálggis luoita gulul Dápmotjohkavuopmái. Go boahtit johkagáddái, fuopmát šalddi badjel Dápmotjoga. Boradeami maŋŋá munno johtolat goarkŋu geažos áigge bajásguvlui. Guovlu bulii 1946 ja meahcceráđđehus njáskai 1940-logu loahpas deike girdingietti, masa girdinášiinnat seivo ja bukte vesaid gilvima várás. Dál 60 maŋŋá guovllus šaddá oalle suhkes beahccevuovdi. Maŋešeahkedis boahtet lahka Järnäjoga, man gáddái cegget dealttá.

Balvagovččas veallá vuvddiid bajábealde. Čalbmi earuha ija siste ártegis hámiid, beahcegierragiid, mat orrot čahkkan buollaša vuolde. Guosat cuipájit bajás ja daid ruŋggut rádnájit čábbát. Jarnajohka golgá leagistis Anára stuorámus johkii, Avviljohkii. Moai Sámmolin ledne Eurohpa davimus vuovddis. Dan viidodat lea lqgabui njealjehaskilomehtera. Muoraid ahki lea 250-400 jagi. Dain vuhtto, makkár eallinbirrasis dat leat šaddan. Čieža mánotbaji guhkkosaš galbma áigi, guorba eanavuođđu ja guhkes skábma leat čielgasit merken muoraid. Ovssiin heaŋgá guhkes lahppu. Dán guovllus beahci šaddá 200 jagis seamma stuorisin go beahci 80 jagis Mátta-Suomas. Dárbbašuvvojit golbma liegga geasi, ovdalgo beahci lieđđu. Muhto dáppe ii leat dušše šaddan njoahci, jápmin bistá vel guhkit. Jápmimii manná guovtte olbmo ahki. Beahci vuos soarvu ceaggut ja de easkka gahččá ja mieská eanan. Guovssahat ja čáihnnit ohcet biepmu beahcegierragiin. Eará eallit eai dihtto, muhto meahcce ja duottarmáilbmi čiehká máŋga earáge heakkalačča. Sámi boares vuvddiin gávdnojit ee. guovža, goaskin, čukčá ja albbas. Dát leat eallit, mat leat Mátta-Suomas juo áigá dassái jávkan ođđaáigásaš meahccedoalu ja industriija ovddas. Litmuroaivi lea sullii 450 mehtera alu. Dan vielttis vuolleleappos šaddá soames guossage. Ja dát guovllut leat liikká seamma davvin go Ruonáeatnama gaskaoasit. Golf-rávdnji ligge, ja danin vuovddit gávdnojit Suomas náge davvin.

Guhtur davábeali meahcceguovllu seailumii lei gánske lihkkun dat, ahte golli lei deaivan čoahkkánit Avviljoga čiekŋalis báktegurčui, dasgo golleroggama luottat eai leat dábálaččat oalle čábbát olbmo čálbmái. Avviljoga davabealdi sáhttá vádjoleaddji deaivat ajaguorain ja gáttiin beallemieskan renniid, ruston duodjebiergasiid jno.

Vuosttas beaivve eahkedis borran bottu oktavuođas ságastallat guovllu birra eanet. Ságastallama oktavuođas čielgá, ahte dat guovlu lea dávjá báhcán Anára guovvlu eará meahcceguovlluid suoivanii. Vaikko Anára- bohkká geainnu gárvvásmuvvan botkiige dán oktilis meahcceguovllu, de dan mihtut leat liiká ainge gutnejahtti stuorrá. Ovdamearkka dihte Törmäsis-Menešjávrái njuolgga lea 45 kilomehtera ja Anáris Guhtturii 55 kilomehtera. Guovllu aidna visttit leat golloroggiid gámppát Avviljotvuomis, Guhttura siidda visttit moaddelot kilomehtera Kultalis Avviljoga bájás sihke Vuorhavári boares bigálusgárddi gámppát ja muhtin eará gámppát. Dasa lassin leat Bárdnáiborrijávrris Uula Hetta rohke visttáš, Bátnejávrri gáttis Senja Aikio dállu ja Roggejávrris Pentti Lehtola dállu. Kirakkajohkaoivošii lea fas Anár gieldda šleađgalágadus huksehan alccesis visttáža.

Ruovttoluotta